Original subtitles

Ihminen on aina halunnut seikkailla, tutkia, etsiä ja löytää, -

mutta mistä jäämme paitsi, jos aina lennämme paikasta toiseen?

Kisa ja seikkailu alkaa Turkista.

Lento Istanbulista Suomeen kestää alle neljä tuntia.

Entä jos tuon matkan kulkisi maata ja merta pitkin?

Seitsemän paria tekee juuri niin.

He matkaavat Aasian rajalta takaisin Suomeen -

kuuden eri kohteen kautta. Reitti selviää matkan edetessä.

Käytössä on raha, jolla saman matkan lentäisi.

Sitä me emme käytä. -Hyvin se menee, älä huoli.

Ei auta, että aletaan tapella.

Matkapuhelimia tai luottokortteja ei ole.

On vain rajattu määrä käteistä, kartta ja matkakumppani.

Tämän lisäksi jokainen haluaa saapua maaliin voittajana.

Hitto, hitto! -Nahkahousut!

Ah, mikä tuoksu. -Kirjaimellisesti mikään ei mene hyvin.

Elämäni paras päivä!

Tervetuloa mukaan. Tämä on Race Across The World Suomi.

Tänään parien tulee suoriutua etapin määränpäähän Hampuriin.

Düsseldorfissa Sini ja Sergey nauttivat vieraanvaraisuudesta.

(Sergey:) Olemme jälleen onnellisia.

Paljonko olemme velkaa aamiaisesta?

Ette mitään, talo tarjoaa aamiaisen. - Paljon kiitoksia!

Mikä on seuraava kohteenne? - Hampuri.

Meillä on käynyt ihan himmeä munkki täällä. -On ollut ihanaa.

Sini ja Sergey ovat Saksassa, -

kun taas muut parit ovat Amsterdamissa.

(Joonas:) Tattadadadatattadaa... Missäs päin kauppa on?

(Eemeli:) Nyt on vauhtia. (Joonas:) Hyvä, tasainen asvaltti.

Ystävien luona yöpyneet Joonas ja Eemeli -

saavat tutustua paikalliseen aamiaiserikoisuuteen.

"Haskelslaskeria" on tuossa noin. -Strösseleitä.

Ne laittavat vissiin leivän päälle.

Olen yhden kerran maistanut sellaista. En maistanut toiste.

Ensin laitetaan voita.

Sitten oikein reteesti...

Nyt siinä olisi tarpeeksi. Laitetaan vielä vähän lisää.

Tiedän jo, miltä tämä maistuu. (Nina:) Sen voi arvata.

(Nina:) Tervehdys, esanssi.

"Hagenslagen"-leipä... Se oli hauska. Strösseliä ja voita leivän päällä.

Se maistui karkilta. Liekö sitten miten terveellinen ja ravitseva.

Ei ollut hyvää. -Eikä sopineet yhteen.

Maukas ja ravitseva aamupala. -Tästä huomaa, mikä on meininki.

Voisiko lopun pakata mukaan junaan? (Naureskelua.)

Amsterdamissa Vivin ja Ellan aamu alkaa tahmeasti -

huonosti nukutun hostelliyön jälkeen.

Huomenta. -Huomenta. Rehellisesti nukuin ihan päin P:tä.

(Ella:) Majapaikka oli aikamoinen sketsi.

Ollaan Amsterdamissa ilman puhelinta, rahaa...

Jollain bile- taikka seksikadulla.

(Vivi:) Suunnitelma on ostaa junaliput Hampuriin.

Myyttekö nuorisolippuja vai vain normaalihintaisia?

Vain normaalihintaisia.

Täytyy tarkistaa, riittävätkö rahamme.

Mietitään, mitä hittoa nyt tehdään.

(Ella:) Flix-busseja oli vain yötä vasten meneviä.

Ainut vaihtoehto on tuo juna. Se yhden juna. Siihen meillä on rahaa.

Aika harmaata.

Myös Amsterdamista lähtevät Samppa ja Jenni -

ovat hankaluuksissa ostaessaan lippuja.

Hampuriin menevällä raideosuudella on meneillään korjaustöitä.

Luotettavin yhteys tällä hetkellä on Duisburgin kautta.

Menette ensin Saksaan, Duisburgiin, ja sieltä Hampuriin.

Ollaan vasta neljän aikaan vasta Hampurissa.

Ollaan viimeisiä siellä. -Nyt ei enää voi vaihtaa. Ei voida enää tässä...

Se tekee 130,50 euroa henkilöltä.

150 euroa.

(Jenni:) Aikamoinen pallea- tyhjennys. Olen todella pettynyt.

Voi olla, että meidän reissu jäi tähän. Reittivalinta ei ollut hyvä.

Pudotaan ihan ansiosta, koska tehtiin huono valinta.

Nähtiin sentään Amsterdam.

Yhdessä. -Ja kohta nähdään Duisburg.

(Samppa:) Vaikka fyysinen ja henkinen puoli kestäisi, -

niin huono tuuri voi silti ärsyttää.

Kävi kurja tsäkä, ja siitä tulee vähän semmoinen, että...

Epäreilua.

Tehtiin yhdessä se päätös. Kumpikin halusi tätä reittiä.

Kiitos reissuseurasta. (Samppa naurahtaa.)

Mutta ei se vielä loppunut. -Ei se...

(Samppa:) Tällaisen reissun jälkeen näkee, -

miten hyvin ollaan hitsauduttu yhteen.

Vai onko kaikki ollut vain alkuhuumaa? Pikku hiljaa -

kumpikin alkaa nähdä toisen uusin silmin.

Moikka!

Kilpajuoksu kohti Hampuria on käynnistynyt toden teolla.

Pareilla on vielä muutama sata kilometriä edessä.

Jonttu saikin vielä loppukyydit. -Joo.

(Jenni:) Jos yhtään tekee laskelmia, tuntuu vahvasti siltä, -

että ollaan viimeisenä kirjalla.

Koska tämä reitti ei ollutkaan hyvä.

Tuli Duisburgin sakkokierros.

Eli ei mennä suoraan Hampuriin vaan ensin Düsseldorfin lähelle.

Tulee satojen kilometrien lenkki ilmeisesti rautatietöistä johtuen.

(Jenni:) Aikaa on vähän, mutta budjetissa on tilaa.

(Samppa:) Rahaa ja intoa on. Kello käy meitä vastaan.

(Jenni:) Sen sijaan että mennään näin, mennäänkin näin.

(Sergey:) Okei. Hampuriin. -Toivottavasti ei olla viimeisiä.

Taas on epävarma olo, vaikka eilen laskettiin tarkkaan, -

että tämä on paras reitti.

Aina se iskee. Entä jos muut ovat keksineet vielä paremman reitin?

(Sergey:) En mä näe sitä.

(Sini:) Eihän täällä ole enempää asemia kuin tämä? (Sergey nauraa.)

(Sergey:) En jaksa tätä stressiä enää!

(Sini:) Miksi kaikki aamut alkaa näin? -Mä en jaksa!

Tuossa on pari tuntia. Kuusi tuntia liikutaan tänään.

Kisa kohti Hampuria on käynnissä. Muut parit ovat raiteilla, -

mutta Vivi ja Ella odottavat junan lähtöä kaupunkia kierrellen.

Ihan sikasöpö! Mä en kestä.

"Tervetuloa Anne Frank -taloon."

Ei saada lippuja. Tämä on ensi viikkoon asti loppuunmyyty.

Nautitaan Amsterdamista, koska tämä voi olla meidän viimeinen...

Rahaa on niin vähän, että mäkin luulen niin.

Siksi me tehdään nyt niitä asioita, joita me halutaan.

Kiitos!

(Ella:) Yritettiin loppuun asti kaikki kivet kääntää.

Ei päästy kaikkiin työpaikkoihin, joten ei saatu kerättyä rahaa.

Ollaan eletty ihan sairaan pienellä budjetilla.

Ihan muutama asia on, mitkä olisi voitu tehdä vähän fiksummin.

On ollut huonoa tuuria majoitusten kanssa.

Vähän harmittaa, ettei päästy Anne Frankin taloon.

Se olisi ollut superhieno nähdä.

Tuli tosi absurdi fiilis, kun käytiin siinä talolla.

Tulee tällä hetkellä mieleen ajatus, -

että historia saattaa toistaa itseään.

Ei me hirveästi olla naristu tällä reissulla, -

mutta eihän meillä ole mitään syytä valittaa.

Kaikista asioista, mitä meidän elämässä on, -

olen ainakin itse tosi kiitollinen.

Tämä on ollut hieno reissu. Ja on edelleen. -Jep.

Nautitaan vielä Amsterdamista. Katsotaan, mihin tämä riittää.

Ehkä joku rahapuu tulee vastaan, ja päästäänkin Turkuun asti, -

mutta tässä hetkessä tuntui silti hyvältä tehdä tämä ratkaisu.

Edes kärjessä olevat Sini ja Sergey eivät luota jatkoon pääsemiseen.

Tämä juna on 45 minuuttia myöhässä.

Tehtiin ehkä kohtalokas virhe. -Joku todella kohtalokas virhe.

Ainoa toivo on, että muillakin oli junaongelmia.

Miksi tämä juna menee näin hiljaa?

Menisin sähköskootterillakin nopeammin.

(Sini:) Koska ollaan niin lähellä lopullista maaliviivaa, -

itsevarmuus tulee aaltoina.

On ollut monta kertaa sekä itsevarma että epävarma olo.

Kunhan ei tippuisi tai olisi kolme tuntia jäljessä. -Se olisi noloa.

En halua vikalle etapille huonoa lähtöä. -Tämä päivä on kirottu.

(Sini:) Toivottavasti pahan silmän rikkoutuminen -

ei ole syynä tähän kaikkeen epäonneen.

Toivottavasti sitten, kun päivä on pulkassa, -

olikin joku odottamaton onni onnettomuudessa.

Meillähän ei ole mitään käsitystä siitä, missä kaikki muut ovat.

Sama epätoivo on iskenyt muihinkin pareihin.

Ollaan nyt oltu tässä Hampuriin menevässä junassa, -

joka oli aivan täynnä. Meillä ei ollut varaa paikkalippuihin.

Ollaan koitettu pomppia paikalta toiselle.

Ja nyt oltiin kymmenen minuutin päässä -

seuraavan junan vaihtopaikasta.

Ja nyt edessä on rikkinäinen juna, eikä päästä vaihtoasemalle.

Voi olla, että myöhästytään, eikä päästäkään tänään Hampuriin.

(Joonas:) Kymmenen minuutin päässä. Lähellä oltiin.

Ollaan oltu ehkä kaksitoista tai kolmetoista minuuttia paikallaan.

Jos on viidentoista minuutin vaihto, se meni siinä.

Hyvä yritys.

Kyllä tällaisella reissulla vanhan ystävän kanssa -

ollaan opittu toisistamme uusia asioita.

Olen oppinut Eemelistä, että vaikka hän sanoo itse, -

ettei näytä tunteitaan, olen huomannut, -

että kivikasvostakin voi lukea tunteita. Stressi näkyy siinä, -

että pieni muistivihko, jossa on -

budjetteja ja muuta, on paljon esillä.

Hän poistaa jännitystä yrittämällä saada langat käsiin.

Vielä ei ole mennyt mikään suuresti pieleen.

En tiedä, miten käyttäytyisimme, jos joku menisi oikeasti vihkoon.

Mutta en usko... Ollaan koko reissu puhuttu semmoisesta asenteesta, -

että osa asioista on meidän hallussa, osa ei.

Jos asialle ei voi tehdä mitään, siitä hermostuminen ei auta.

Samppa ja Jennikin koittavat tsempata ylös epätoivon alhosta.

Mä nukahdin. Nyt pitäisi jotenkin...

Latasit akkuja loppuspurttiin. -Se on justiin näin.

Ei ilman päiväunia voi junassa istua.

Sakkokierros pitää kompensoida loppukirillä.

Duisburg. Sakkokierros. -Joo, kyllä.

Vaikka tunnelmat eivät ole kovin itsevarmat, pitäisikö kuitenkin -

perinteitä kunnioittaen piirtää kartta? -Kyllä, ja täysiä mennään.

Koska jos käy niin, että ollaankin syystä tai toisesta jatkossa, -

niin on hyvä tietää, mihin suuntaan lähteä ryntäilemään.

Kintaita ei pudoteta kesken pelin.

Kyllä me ollaan töissä totuttu takaiskuihin ja pettymyksiin.

Suunnittelukisoja ja tarjouksia voitetaan noin yksi kymmenestä.

Kaikki ne muut on aina takaiskuja.

Ainoastaan sinnikkyys ja pitkäjänteisyys tuo menestystä.

Sen takia on ollut pakko oppia hyväksymään pettymyksiä.

Tämä on oikein hyvä. Paljon kiitoksia.

Amsterdamissa Vivin ja Ellan juna on viimeinkin lähdössä.

Ei olla kertaakaan annettu tippiä. Nyt annettiin oikein kaksi euroa.

(Ella:) Rahapussihan näyttää tällä hetkellä...

...suurin piirtein tältä.

Ollaan me vähän irroteltu.

Mikä tämä on? -No katso!

Se on viimeisillä rahoilla ostettu sulle.

(Kikattelua ja naurun purskahdus.)

Voi ei! Ihana!

Oikeesti, rakas... -Katso meidän pussia.

Täällä oli kolme tuhatta euroa. -Kaikki käytetty.

(Vivi:) On tämä reissurykäys ehdottomasti lähentänyt meitä.

On tämä ollut rankkaakin.

Varmasti muillakin pareilla on tunteet menneet vuoristorataa.

(Ella:) Olen pohtinut myös sitä, -

että on noussut pintaan itsestä sellaisia puolia, -

joista ei välttämättä pidä. On tämä ollut itsereflektoinnin matka.

Onko ihanaa kävellä taas portaita rinkka selässä, Vivi? -Ei tosiaan.

Kenenkään on turha pyytää mua porrastreeniin hetkeen.

En ole tulossa.

(Vivi ja Ella:) Amsterdam, Bryssel...

Brugge, Pariisi, Stuttgart...

Salzburg, Bled, Niš, Sofia...

Tuo on kirjoitettu väärin. -Plovdiv... Plodvid.

(Ella:) Tuntuu, että tuosta olisi vuosi aikaa.

Tässä on kunnon tätikuva.

Matamit lomalla.

(Ella:) Olen häkeltynyt, kuinka monta eri paikkaa -

ollaan nähty ja koettu.

Yhdessä ollaan tällä matkalla oltu ja yhdessä samat asiat koettu.

Ja matkalla ollaan yhä. Ei me vielä Hampurissa olla. -Turkuun menossa!

Meillä on 35 senttiä! (Naurun kätkätystä.)

Älä koskaan sano, että "ei koskaan". Niin kuin Justin Bieber sanoi.

Never say never.

(Ella:) Tämä kuvastaa sitä, kun etsittiin kaatosateessa -

hostelleja, mihin ei vain pääse.

(Vivi:) Mentiin 8 hengen huoneeseen kaksin.

Suora heitto hikiseen kahdentoista hengen koppiin, jossa nukuttiin.

Tilannepäivitystä... Meillä on juna 35 minuuttia myöhässä.

Vaihtoyhteys oli 15 minuutin vaihdolla, -

mutta kiitos Saksan rautateiden -

muutkin junat on aina myöhässä. Meidän seuraava juna on -

40 minuuttia myöhässä. -On viiden minuutin mahdollisuus ehtiä siihen.

Myöhästytään todennäköisesti Hampurista vielä -

ainakin se 40 minsaa. Ehkä enemmän.

Se voi vielä muuttua, mutta toivoa on, -

että tämän vuorokauden puolella päästään.

(Joonas:) Istumapaikkoja ei varmaan ole. -Jos edes rinkan saisi.

(Joonas:) Sanoin ennen lähtöä, -

että Damin ja Hampurin väli kuulostaa pitkältä ja vaikealta.

(Eemeli:) Ja sitä se oli. Riskit toteutuivat.

Saatiin istumapaikat täältä laukkuhyllyn alta.

Kyllä täällä kelpaa kolme tuntia olla.

Mutta muut seisoskelee käytävällä kolme tuntia, että onhan tämä...

Ei voi sanoa, että ykkösluokka olisi.

Kisa on käynnissä, ja ensimmäinen kisapari on saapumassa Hampuriin.

(Kilahdus.)

Odota, nyt tuli viesti. -Tuliko viesti?

"Etsikää jalan Hampurin raatihuone eli Rathaus."

Okei, eli kaupungintalo. Museo... Lähdetään etsimään.

Kysytään joltain. -Sade... Olisiko nämä?

(Sergey:) Ei punaisia päin lapsen kanssa!

Oletko kotoisin täältä? Asutko Hampurissa?

Selvä, kukaan ei ole paikallinen.

Myös Samppa ja Jenni ovat kohdekaupungissa.

"Etsikää...jalan raatihuone eli Rathaus."

Sen mä piirsin siihen kartalle!

Hei, katso! -Mitä tuossa lukee? Rathaus.

Raatihuone, 1,1 kilometriä.

Eli tuosta oikealle ja suoraan 15 minuuttia.

Kiitos! - Paljon kiitoksia!

Ei tiedetä, miltä se näyttää. Kai siinä lukee. -Yleensä näissä lukee.

(Samppa:) En mä kilsaa jaksa juosta. -En mäkään.

Vedetään Janakka-ravia.

Länsi on suoraan eteenpäin. -Ja länteen on matka.

Ei ole näkynyt muita. Se rauhoittaa. Tai olen jo luovuttanut henkisesti.

Tästä on suunta vain ylöspäin.

Olisiko kaupunkisuunnistuksen parikisoja? Uusi harrastus.

Täältä näin!

Missä se raatihuone on? Tuliko viesti? -Joo.

Odota. No niin.

"Voitte ottaa lähistöltä beigen kyydin Best Western -

Böttcherhof -hotellille." -Eli taksi! Jee!

Jääkö viimeiseksi? -Ehkä jää!

Hei, haluaisimme Best Western Böttcherhof -hotelliin.

Miksi ne ei ota meitä?

No niin. Tuo no raatihuone.

On se komea. -On. On hieno.

"Voitte ottaa lähistöltä beigen kyydin." Beesi eli taksi.

Taksi... Tuolla. Tuolla, tuolla! -Tuolla on yksi muuten.

Onko tuolla taksi?

Eikä näy ketään missään.

Olisi ihana nähdä joku vesisateessa etsimässä raatihuonetta.

Anteeksi, montako kilometriä tästä on hotellille?

Sä osaat saksaa.

Olen opiskellut kaksi vuotta saksaa.

Muistan kasiluokan saksantunneilta jotain. -Siitäkin on 70 vuotta.

(Sergey:) Kuskin mukaan ollaan lähellä.

Toivottavasti ei olla ihan viimeisiä, koska tämä on ollut ihanaa.

(Sini:) Aurinkokin alkoi paistaa.

Mulla tuntuu oikeasti täällä vatsan molemmin puolin semmoinen tunne.

No juu.

Paljon kiitoksia! Hei hei.

Tuolla. Mä en halua nähdä. -Karmiva juttu, mutta olkoon.

"Seuraavalla sivulla näette sijoituksenne kisassa."

Mitä?! -Me ollaan taas ekoja.

Mä en kestä...

(Epäuskoista naurua.)

Miten se on mahdollista? Siis nyt on ilta. Missä muut on?

Meidän juna oli 50 minuuttia myöhässä. -Se mateli eteenpäin.

Mä en käsitä. -En mäkään.

No. Semmoista se on.

Aijaijai! -Ja taas oli itseluottamus nolla.

Yksi vastoinkäyminen, ja oltiin heti lähdössä.

"Sijoituksenne..." Ei putoakaan.

Päästään jatkamaan. Mitä?! -Mitä ihmettä? Misä kaik ova?

Sini ja Sergey on totta kai täällä. Mitä ihmettä...

(Samppa:) Vaikka kierrettiin puoli maailmaa.

Ota koppi. (Naurua.)

Ota ite.

Jennillä mieliala kohentui, kun matkamme jatkuukin.

Ehdittiin maata jo myydä aika monta hehtaaria.

(Jenni:) Suurin suru olisi se, ettei pääsisi kokemaan koko kokemusta.

Että oikeasti matkustetaan Istanbulista Euroopan halki Turkuun.

Kyllä me tehtiin mun mielestä olympialuokan suoritus -

tällä matkalla, mitä voi vaan tehdä.

Joonas ja Eemeli ovat perillä epämukavan matkan päätteeksi.

"Etsikää jalan Hampurin raatihuone eli Rathaus."

(Joonas:) Päästiin Hampuriin puolitoista tuntia myöhässä.

(Eemeli:) Näyttää siltä, että tuo voisi olla raatihuone.

Tämä oli ehkä sellainen ristiriitaisten tunteiden etappi.

Amsterdamissa oli tosi kivaa, -

ja saatiin lepäillä ja viettää vapaapäivä.

Onko tuo raatihuone?

Tämä päivä oli tuskainen. Junat olivat myöhässä, -

ja vaihdettiin pienempään junaan, -

jossa oli vähemmän istumapaikkoja.

(Jonttu:) (Naurua.) Osta omat! Viimeisiä...

Tämä on tunne. Tämä on väsy. -Hänellä on tunne nyt.

Hän tuntee tunteita. -Väsyttää.

Eikö olla viimeisiä? -Kolmansia niin kuin sanoin.

(Eemeli:) Ilahtuneita ollaan, että matka jatkuu.

Sijoitus ei niin ilahduta.

Eikä aikaero, joka venähti aika moneen tuntiin.

No niin. Kiitos. Mukana ollaan.

Vähän Tuplia kainaloon. -Jes.

Rahaa on reilu 500 euroa.

Ja mikkeliläisten ystävien avulla -

meillä on mahdollisuudet päästä Turkuun asti, -

jos saadaan vähän apua.

Mutta ei tarvita kuin yhdet 300 euron junaliput, -

niin siinä se meni suurin osa.

Koitetaan olla ottamatta makuupaikkoja seuraavasta junasta.

Täällä on kaikki kiinnikin jo. Mikä Spiderman tuo on?

En näe tuonne saakka.

"Voitte ottaa lähistöltä beigen kyydin -

Best Western Böttcherhof -hotellille."

Tuolla on beiget taksit.

Mutta hei. Sehän on tosi hyvä, koska meillä on 32 senttiä rahaa.

Me ei siis taksilla päästä. -42 senttiä.

Meidän matka oli nyt tässä. -Se oli tässä. (Naureskelua.)

Alatko sä poraamaan? -En. Mä oon niin väsynyt.

(Vivi:) Kiva päästä näin pitkälle, mutta on jo väsynyt -

ja kaikkensa antanut olo. Se näkyy näistä naamatauluista.

On ryytyneet emännät, mutta -

ainakin mulla on huippufiilis, että päästiin näin pitkälle.

On hetkiä, jotka on omia lemppareita, kuten kotimajoitus, -

Pariisin käppäilyt ja muut. Ne ovat jääneet päällimmäisenä mieleen.

Ja totta kai Vladin autosäätö oli myös aika...

Ei voi unohtaa. Never forget, Vlad.

(Ella:) Ja vaikka oli paljon vastoinkäymisiä, -

löydettiin aina niissäkin tilanteissa positiivinen energia.

Se on ollut meidän suurin voimavara.

Siksi päästiin näinkin pitkälle.

Yritettiin suhtautua ongelmiin ja epäkohtiin huumorilla.

Ehkä se on tämän matkan ulko- puolellakin meidän elämäntapa -

ja elämänasenne ylipäätään molemmilla.

Se kantaa aika pitkälle.

Kiitos sulle matkasta! (Naurun kätkätystä.)

No niin, anna hali. -Joo! (Riemukasta lallattelua.)

Lähdetään pois.

Vivin ja Ellan pudottua viimeiselle etapille jatkaa kolme paria.

Sini ja Sergey jatkavat kärjessä ja ovat kasvattaneet etumatkaansa.

Ihana Hampuri. -Vika etappi...

Mä toivon niin, herranjumala. "Seuraava kohteenne on Milano."

Rrrrrrr..... -Seuraava kohteenne on...

Turku! -Turku! On aika, on aika!

Ihanaa, kotiin!

Heräsin viideltä aamulla ajatellen, että tämä voi olla vika etappi.

Täällä ollaan yhä.

Kilpailu huipentuu Suomen vanhimpaan kaupunkiin Turkuun.

Perille pääsee itäistä tai läntistä reittiä, -

mutta reitti Tanskan ja Ruotsin läpi on nopeampi.

Joka tapauksessa kilpailijoiden pitää ylittää meri.

Köpis... Sieltä varmaan Malmö Ruotsin puolelle. Sitten Stokis.

Pitäisikö mennä ihan pokkana Gotlannin kautta. -Mikä se edes on?

Onko Gotlanti maa? -En minä tiedä!

En ole ikinä kuullut siitä. Sehän on ihan lähellä.

(Sini:) Gotlanti on mennyt multa ihan ohi.

(Sergey:) Täydellistä. Mennään.

Luulen, että vain me ehditään aamujunaan.

Ei mitenkään voi keritä kukaan muu, jos 1,5 tuntia...

(Sergey:) 32 minuuttia aikaa.

Matkustaminen on aina omalta mukavuusalueelta poistumista.

Sanotaan, että jos on yhdessä lomalla pari viikkoa -

eikä silti halua tappaa toista, -

voi mennä vaikka naimisiin. Mehän ollaan oltu...

Mennäänkö naimisiin?

Näette ehkä häät! -Tämä oli meidän häämatka. Joo.

(Jenni:) Mitäköhän...

(Samppa:) 148. aamu. -Ja Turku oli sen nimi!

(Samppa:) Vaihtoehdot on mennä -

lautalla yli suoraan Köpikseen, jos saadaan bussi. Tai sitten junalla...

Haluaisimme päälinja-autoasemalle.

Flix-busseille. Hyvä.

Se oli ilmeisesti joku lempinimi tälle paikalle.

Mussukka on sun lempinimi.

Hei... Vika etappi. -Tästä se lähtee.

Harvoin on tamperelainen näin innoissaan menossa Turkuun.

Jännittää niin paljon.

Kun mulle Köpis on niin...

Se on mulle tärkeä paikka.

Siellä on rakkaita ystäviä. Mun sisäinen pikkutyttö -

pelkää, että joku menee mönkään.

Pahinta, mitä voisi käydä, on se, ettei päästäkään Köpikseen.

Saisimmeko liput seuraavaan Kööpenhaminan-bussiin?

Kiitoksia!

Päästiin välittömästi lähtemään. Päästään Köpiksessä töihinkin.

Saadaan lisäbudjettia, päästään Edin luo. Apua...

Hyvä loppumatka tästä tulee.

Viimeisenä kohti koko kilpailun maalia lähtevät Joonas ja Eemeli.

Olisiko Mikkeli päätepysäkki?

Mutta taitaa olla toiseksi paras kaupunki Suomessa.

Nimittäin "viimeinen kohteenne on Turku".

Nyt joudutaan avaamaan kartta apposen auki.

No niin. Mutta Turku on... -Siellähän se. Tuolla.

Eli maita on yhteensä nyt kymmenen.

Tanska on 11., Ruotsi 12. ja Turku kolmastoista. -Maa.

Turku on itsenäistynyt reissun aikana.

(Eemeli:) Kun piirrettiin karttaan maiden rajoja tussilla, se meni -

läpi toiselle puolelle. Turkukin sai omat maarajat.

Passit on voimassa, ja tarvittaessa vaihdetaan Turun valuuttaa.

Kummat valot tulee ensin? Eikä näy vielä "bussenshoffenia".

"Pysäkkisdorffi" on tuossa vieressä.

(Eemeli:) Jos Köpikseen junaliput ja...

Siellä saattaa olla yöpaikkakin.

(Eemeli:) Mennään siis Köpikseen. Siellä on Mikkelin-ystäviä.

He voisivat ehkä meitä auttaa majoituksen kanssa.

Köpiksestä otettaisiin varmaan juna Tukholmaan.

Sieltä sitten laivalla Turkuun.

Toivottavasti ei tule taas ykkös- luokan hintayllätyksiä junalipuissa.

Juna Hampurista Kööpenhaminaan oli kolme kertaa -

niin kallis kuin mitä veikkailtiin, joten heti tuli yllätys.

Se tekee aika ison loven meidän budjettiin.

Meidän pitää keksiä jotain keinoja vähän kasvattaa sitä.

Dynaaminen hinnoittelu on ihan ässä tässäkin hommassa.

Sen lisäksi lähtöön on niin vähän aikaa, ettei saatu istumapaikkoja.

Katsotaan, onko se taas pötköttelyvaunua.

Myös Sini ja Sergey laskevat rahojaan, ja heidän olisi saatava -

ilmainen yöpaikka Kööpenhaminasta.

Voisinko soittaa ystävälleni, joka asuu Kööpenhaminassa?

Toivomme, että voisimme yöpyä hänen luonaan, -

sillä meillä ei ole yhtään rahaa.

Meillä on hänen puhelinnumeronsa. - Mitä jos rahanne loppuvat?

Silloin me häviämme. Yksi pari lopetti.

Olemme matkalla viimeiseen kohteeseen Turkuun.

Yritämme olla ensimmäisiä. - Toivottavasti voitatte!

Kiitos, olette kilttejä! Vastaa, Viivi-kiltti.

(Puhelu hälyttää ja tuuttaa sitten varattua.)

Voi ei!

Yritetään myöhemmin uudestaan. - Siinäpä hyvä ystävä!

Kalliit liput. Alkoi kuumottaa, -

kuinka paljon maksaa Malmöstä Tukholmaan.

Huomenna lähdettäisiin 9.59 lähtevällä junalla.

Oltaisiin 15.34 siellä. Laiva lähtee 20.00.

Siinä olisi neljä tuntia aikaa tehdä töitä Stokiksessa. (Junan kuulutus.)

Joo. Hyvä suunnitelma. (Joonas matkii katkonaista kuulutusta.

(Joonas matkii epäselvää junan kuulutusta.

Kuulihan kaikki nyt varmasti?

Tuo pappa taisi luulla, että oli oikea kuulutus.

Haaste on ehdottomasti se, miten toimia, jos ajaudutaan -

konfliktiin, koska mun muistikuvan mukaan sellaista ei ole -

vielä ollut, joten en tiedä, miten käyttäydyttäisiin.

Ainakin itselle se on juuri se syy, -

miksi menee reissuun. Ehtii päästä arjesta irti, -

ja tässä on pakkokin, koska ei ole mitään -

yhteydenpitovälineitä. Mutta onko tämä rentouttavaa?

Sitä en osaa sanoa.

Mutta sellainen olo on tullut, -

että ei tämä viimeinen reissu ole. Sun kanssa on helppo reissata.

Vaikka täältäkin on muistoja, jotka ei välttämättä ole -

siinä hetkessä niitä parhaita, kuten junan penkin alla matkustaminen, -

niin niitä koettelemuksia sitten jälkikäteen muistellaan.

Ja vaikka elämäntilanteet kummallakin muuttuisi, -

en usko, että se sitä haittaisi. -Niin. Kyllä.

Sitten sopeudutaan, niin kuin ollaan tälläkin reissulla tehty.

Oijjoijoi kuule... Jätin jääkaappiin...

Mikä muu jäi sinne?

Sinne jäi. Mulla jäi hotellin jääkaappiin Club-Mate.

Voi perhana, se olisi tehnyt nyt gutaa.

(Joonas:) Club-Maten unohtaminen oli tämän reissuin isoin takaisku.

Nyyh.

(Samppa:) Kaupunki on täynnä kaksoistorneja.

Missäs me ollaan? -Lyypekissä.

(Jenni:) Olen aina ollut hyvä pärjäämään itsekseni.

Siitä on tullut ajatus, että sellainen minä olen.

Pärjään itsekseni. Siksi tämä on ollut -

jännää siirtyäkin sitten parisuhdeaikaan.

Mun pitää antaa hänen auttaa mua.

Toisen kautta yritän muistaa, että ehkä hän saa siitä -

kokemuksen tarpeellisuudesta. Ehkä hän haluaa vilpittömästi auttaa.

Tätä yritän itselleni hakata päähän. "Hengitä..." (Puhaltaa ilmaa ulos.)

Ehkä voinkin vain olla.

Mä riitän autettavanakin.

Osaisikohan joku...

Anteeksi, ottaisitko kuvan?

Kiitos!

On nähty paljon upeita kulttuureja ja kauneutta -

mutta myös paljon kurjuutta -

ja synkkyyttä ja ankeuttakin. Tuntuu, -

että kyllä maailmassa vielä tekemistä on.

Olen pyöritellyt sellaista ajatusta, -

että sä teet musta paremman ihmisen.

Koska mä koen, että muutun sun seurassa ystävällisemmäksi -

ja muita huomioivammaksi ihmiseksi.

Mä taas koen, että sä olet meistä se aurinkoinen, joka menee -

ilman pidäkkeitä juttelemaan kaikille, -

ja kaikista tulee sun ystäviä heti. -Sinä oot!

Tunne on siis molemminpuolinen.

Ehkä me ollaan sitten samanlaisia siinä mielessä. -Ehkä.

Rautatieasema ilman lipunmyyntiä. -Meni mielenkiintoiseksi.

Muuttujia voi olla, että junat on myöhässä tai ei löydetä työpaikkaa.

Linnan vasemmalta puolelta.

Oi ei. -Ei!

Katso, Janakat.

"Tervetuloa Turkuun."

Seuraava sivu kertoo... -...mikä pari on saapunut voittajana perille.

Tekstitys: Kanerva Airaksinen Iyuno