Afrikaans
Akan
Albanian
Amharic
Arabic
Armenian
Azerbaijani
Basque
Belarusian
Bemba
Bengali
Bihari
Bosnian
Breton
Bulgarian
Cambodian
Catalan
Cebuano
Cherokee
Chichewa
Chinese (Simplified)
Chinese (Traditional)
Corsican
Croatian
Czech
Danish
Dutch
English
Esperanto
Estonian
Ewe
Faroese
Filipino
Finnish
French
Frisian
Ga
Galician
Georgian
German
Guarani
Gujarati
Haitian Creole
Hausa
Hawaiian
Hebrew
Hindi
Hmong
Hungarian
Icelandic
Igbo
Indonesian
Interlingua
Irish
Italian
Japanese
Javanese
Kannada
Kazakh
Kinyarwanda
Kirundi
Kongo
Korean
Krio (Sierra Leone)
Kurdish
Kurdish (Soranî)
Kyrgyz
Laothian
Latin
Latvian
Lingala
Lithuanian
Lozi
Luganda
Luo
Luxembourgish
Macedonian
Malagasy
Malay
Malayalam
Maltese
Maori
Marathi
Mauritian Creole
Moldavian
Mongolian
Myanmar (Burmese)
Montenegrin
Nepali
Nigerian Pidgin
Northern Sotho
Norwegian
Norwegian (Nynorsk)
Occitan
Oriya
Oromo
Pashto
Persian
Polish
Portuguese (Brazil)
Portuguese (Portugal)
Punjabi
Quechua
Romanian
Romansh
Runyakitara
Russian
Samoan
Scots Gaelic
Serbian
Serbo-Croatian
Sesotho
Setswana
Seychellois Creole
Shona
Sindhi
Sinhalese
Slovak
Slovenian
Somali
Spanish
Spanish (Latin American)
Sundanese
Swahili
Swedish
Tajik
Tamil
Tatar
Telugu
Thai
Tigrinya
Tonga
Tshiluba
Tumbuka
Turkish
Turkmen
Twi
Uighur
Ukrainian
Urdu
Uzbek
Vietnamese
Welsh
Wolof
Xhosa
Yiddish
Yoruba
Zulu
Tämä tarina on fiktiivinen, eikä se kuvaa oikeita ihmisiä tai tapahtumia.
USA:n rikosoikeudessa
seksuaalirikoksia pidetään erityisen julmina.
New Yorkin poliisissa niitä tutkivat etsivät
kuuluvat ryhmään nimeltä Special Victims Unit.
Sarja kertoo heidän työstään.
-Hei vaan. -Hei.
-Onko uusi leikkipuisto kiva? -On!
-Tästä tulee hieno. -Mihin sorsat menivät?
-Mitä? -Täällä oli pikkusorsia. Missä ne ovat?
Hei, katsohan. Hampaita.
-Menkääpä äidin luo. -Mennään.
Työt seis! Tulkaa katsomaan.
Varmaan ihmisen.
Tämä juttu kuulunee teille.
-Miten niin? -Lapsiuhri.
Maitohampaitakin on 12-13 ikävuoteen asti.
-Löytyikö muuta? -8 hammasta ja leukaluu.
-Hiekka on Rocklandista. -Melinda! Katso!
Galactica? Tämä kertoo vähän lisää.
Hän kuoli 70-luvun lopulla. Minulla oli samanlainen rasia.
-Olenkin miettinyt tätä. -Mitä?
Ovatko Twinkies-keksit ikuisia? Maista siitä.
Ei henkirikokseen viittaavaa, vai mitä?
Näin on. Lapsi on voinut pudota.
Tuota... kyllä tämä on henkirikos.
Mistä tiedät?
Luodinreikä.
-Joko palasit töihin? -30 vuotta vanhoihin juttuihin.
-Miten sujuu? -Ihan ok.
Louhos hiljeni 1976 ja avattiin taas vuosi sitten.
Noin puolet on jo löytynyt.
-Onko se poika? -On. Lantio löytyi.
Jäänteistä ei juuri muuta selviäkään.
Ei mitään poikkeavaa, mistä olisi apua tunnistamisessa.
Karvat ja kudos kaikki mennyttä. Ei vaatteitakaan.
Ei olisi ehtinyt hajota.
Vaatteita ei ollut tai eläimet veivät ne.
Etsivät...
Taisi löytyä jotain.
Teksti on kulunut pois melkein kokonaan.
"Hän tunsi vaaran uhkaavan."
Niin minäkin.
-Katso näitä. -No nyt!
Rookie-kortteja. Aika arvokkaita.
Hienossa kunnossa.
Niin tämäkin. Kaverin elämän osaset.
Jotain vihiä tästä on löydyttävä.
TYLSÄÄ
HYVÄ DRAGONS 148
"Hyvä Dragons."
Osaavaa jälkeä.
Ehkä hän pelasi Dragonsissa. Koulun joukkue?
Tai oli maskotti. Katso numeroa: 148.
Koulu 148.
Niin kauan sitten? Ehkä se oli se katoaminen.
-Kuka katosi? -Neljä poikaa, vuonna 1978.
Tästä koulusta? Eikö heistä kuultu sen koommin?
Minun ikäisiäni, 12 tai 13 vuotta.
Se oli kouluvuoden alkua, iltaisin oli vielä valoisaa.
He pelasivat baseballia. Sen jälkeen heitä ei nähty.
-Muistatko nimet? -En ikinä unohda niitä.
Juan Alvarez, Hector Padilla,
Esteban Morales ja Michael Rodriguez.
Seutu kuului silloin 37:ään. Se lopetettiin lähes 20 vuotta sitten.
Paperit pitää kaivaa Queensin varastosta.
Syksyllä '78 lehdet olivat lakossa.
-Siksi siitä ei kuultu. -Tuskinpa olisi kerrottu.
Valtaosalle he olivat karanneita puertoricolaisroistoja.
Mitä luulet tapahtuneen?
Äitini mukaan hirviö
vie tottelemattomat pojat.
Kansiolla on ollut vientiä.
Joku on hakenut ne täältä.
Kuka?
-Millie. -Älä painosta.
Hait mitä tahansa testituloksia, ne eivät ole vielä valmiit.
Entäs neljän kadonneen kansiot vuodelta 1978?
-Hait ne. -Mihin tarvitsette niitä?
-Löysimme jäänteitä. -Mistä?
Miksi hait kansiot?
-Etsin yhtä juttua. -Samoin.
-Lähetän ne huomenna. -Tarvitsen ne heti.
-Eivät ole täällä. -Missä sitten?
Älä sitten pidä minua outona.
Myöhäistä.
MILLIE VIZCARRONDON KOTI 2.11.
Hain muutaman kansion.
-Muutaman? -50 - 60.
Pimeät murhat tai katoamiset
joissa uhri on 7 - 14-vuotias latinopoika.
Vuodesta 1960 vuoteen 1980.
-Isäsi oli poliisi. -Niin.
Sormenjälkiekspertti, tietokoneita ei vielä ollut.
Tämä juttu meni ihon alle.
Huhtikuu 1970. Koiranulkoiluttaja soitti poliisille.
Oli nähnyt käden törröttävän laatikosta.
-Ensin hän luuli sitä nukeksi. -Mutta ei ollut.
Ei. Häntä ei tunnistettu. Lehdet kirjoittivat "laatikkopojasta".
Kuolleena 3 - 4 päivää. Ruumista oli siirrelty pari kertaa.
Arvioitiin yhdeksänvuotiaaksi. Kuolinsyy ei selvinnyt.
-Epäiltyjä? -Ei ketään.
Joku oli nähnyt miehen ja pojan avatun takakontin oven vieressä.
Ei johtanut mihinkään. Pian koko juttu unohtui.
-Isäsi ei unohtanut. -Ei todellakaan.
Hän tutki sitä iltaisin ja viikonloppuisin.
Mieleen jäävä juttu.
Eroon ei pääse.
Hän opetteli nämä ulkoa.
Kävi läpi syntymätodistuksia, teki kaikkensa.
Ja jatkoi kunnes kuoli viime kesänä.
-Nyt sinä jatkat. -En ihan samalla lailla.
En pyhitä elämääni sille.
Haluan löytää pojalle nimen.
Tätä sinä varmaan etsit. Vuodelta 1978.
Olisiko neljän valkoisen pojan katoaminen yhä pimeä?
Tuskinpa.
Nyt on sentään jäänteet.
Tuo on poikani.
Tuo on Juanin!
Olen pahoillani. Niihin ei saa koskea.
Kerroin poliisille kaiken.
Juan ei olisi karannut. Hän ei ollut sellainen.
-Eivät uskoneet. -Olemme pahoillamme, herra Alvarez.
Haluaisin kertoa tästä niille miehille itse.
Juttua tutkineet etsivät ovat kuolleet aikoja sitten.
Onko teillä ajatusta tekijästä?
Epäilimme jo silloin Robert Sawyeria.
Nikkaroi kaikenlaista, maksoi joskus pojille pikkuhommista.
Tekikö hän sen?
Hän oli mukava Estebanille.
Niinhän ne tekevät... Hankkivat lapsen luottamuksen.
Poliisi päästi hänet helpolla.
Valheenpaljastin sanoi, ettei hän valehdellut.
Koneita voi huijata. Eikös niin käy kaiken aikaa?
Niiden tarkkuutta ei ole täysin todistettu.
Kertokaapa.
Missä poikani on?
Onko hän kuollut?
Emme voi olla varmoja, rouva Padilla.
Mutta varmaankin kuollut, eikö niin?
On todennäköistä, että hän kuoli samoihin aikoihin Juan Alvarezin kanssa.
Ruumiita ei ole löydetty.
Mahdollisuus on siis yhä.
En usko. Pojat olisivat yrittäneet ottaa yhteyttä.
Olen pahoillani, rouva Morales.
En halua, että toivotte liikoja.
Meillä on vain toivo.
Sanotaan, että tieto helpottaa.
Ettei toivo jokaisen puhelinsoiton olevan häneltä.
Eikä etsi Juania jokaisesta isosta ihmisjoukosta.
Sitä tulee ikävä.
Tulee ikävä sitä toivoa.
Robert Sawyer nähtiin kadulla Hectorin ja Michaelin kanssa
katoamisiltana.
Häntä kuulusteltiin seitsemän kertaa. Hänellä oli alibikin.
Hänen alaisensa, Carlos Guzman.
Alaiset eivät ole luotettavimpia alibin tarjoajia.
Toimeentulo pomon varassa.
-Hänet vapautettiin. -Löysimme vain yhden ruumiin.
Ehkä muut pojat tappoivat Juanin tai olivat jotenkin vastuussa siitä?
-Pelästyivät ja häipyivät. -27 vuotta ilman yhteydenottoa?
Millaisesta laatikosta poika löytyi?
Lämminvesivaraajan laatikosta.
Sawyer sanoi olevansa putkimies.
Jännä sattuma.
Käydään läpi pojan todisteet.
Tutkin ne tuhat kertaa ja isäni miljoona kertaa.
Ilman epäiltyä tai verrokkitapausta.
-Entä viltti? -Löytyi ruumiin läheltä.
Se on viltin puolikas, leikattu saksilla.
Sitä ei kerrottu, toisen puoliskon löytymisen varalta.
Ei meillä tämän lisäksi paljoa ollut.
Nuo jäljet kertovat, että laatikkoa raahattiin maassa.
Malli oli aika yleinen.
Kaupungissa myytiin satoja.
Jäljitimme noin 75 % ostajista.
-Jopa käteisellä maksaneet. -Puhut me-muodossa.
"Jäljitimme ostajat."
-Anteeksi. -Sinähän kasvoit jutun parissa.
Ihan kuin kadonnut olisi ollut veljesi.
Katsohan tätä.
Mitä se on?
Hiekkaa.
Ehkä Sawyer yritti piilottaa ruumiin ensin hiekkakuopalle?
-Miksei hän jättänyt sitä sinne? -Vaarallista.
Louhos oli käytössä 1970. Testaa se.
-Tutki hiekkalaatu. -Sawyerilla oli alibi. Carlos Guzman.
Aika voi muuttaa alibin tarjoajan mielen.
Testaa hiekka.
KAUPUNGIN UIMALA 3.11.
Carlos Guzman!
-Kuka huutelee? -Etsivä Stabler. Onko hetki aikaa?
-Mitä haluat? -Jutella Robert Sawyerista.
-En tiedä missä hän on. -30 vuotta sitten tiesit.
Autoit häntä.
Se alibi.
-Puhuin totta. -Kuka puhui muuta?
Vastasin kysymyksiisi, nyt olisi töitä.
Olet pärjäillyt kivasti.
Siivoat altaita. Vähän kuin putkimiehen hommat?
-Minulla on oma yritys. -Näytät ihan siltä,
että olet kantanut syyllisyyttä todella pitkään. Kuulehan nyt...
Et ole vaikeuksissa.
Olit nuori, peloissasi.
-Missä Sawyer on? -En tiedä.
Löysimme yhden pojista.
Pian löydämme loputkin.
Voit auttaa meitä.
Hiekkalaatu täsmäsi.
C-33-betonihiekkaa. Mutta se on varsin yleistä.
Sitä on leikkipaikoilla ja golfkentillä.
Alvarezin tappaja siis tappoi todennäköisesti laatikkopojankin.
-Ei riitä oikeudessa. -Minulle se riittää.
Etsimme samaa miestä.
Carlos Guzman ei tarinaansa muuta,
joten Sawyer pysyy vapaalla jalalla, ellemme löydä yhteistä säveltä.
Hän asui Harlemissa. Samoin kaikki pojat.
1968 - 1977 asuinpaikka tuntematon, käytti postilokeroa.
Ei voi olla sattumaa.
Ei vanhempia, sisaruksia, puolisoa
1980 jälkeen.
Putkimies, yleismies, maksut vain käteisellä...
Ei verotietoja. Stabler. Niin?
Joo, hoituu.
Munchille soitti psykiatri,
jonka potilas ilmoitti murhasta.
Vuodelta 1970.
Poika, jonka ruumis oli pahvilaatikossa.
TOHTORI INDIRA SINGH 3.11.
En ollut nähnyt Annaa vuosiin.
En sen jälkeen, kun hän häipyi hoidosta ja katosi.
Ja yhtäkkiä hän soitti tänään.
Ei sano missä on, eikä tule tänne.
-Monelta hän soitti? -14.30.
-Tähänkö? -Niin.
-Jäljitetään se. -Mitä hän sanoi?
Sitä oli vähän vaikea ymmärtää,
mutta kun hän oli 12, isä murhasi hänen veljensä
ja pakotti tyttären auttamaan ruumiin hävittämisessä.
He panivat ruumiin laatikkoon ja auton takakonttiin.
Jättivät auton tyhjälle tontille.
Ei mitään järkeä. Miksi hän kertoo siitä nyt?
Hän näki unen ja muisti kaiken.
Hän tietää tutkimuksistamme. Onko tästä kerrottu lehdissä?
Ei. En halunnut Sawyerin tietävän, että häntä etsitään.
Uskotko soittajan tarinan?
Anna on häiriintynyt.
Vuosien huumeidenkäyttö on vaurioittanut aivoja.
Hän ei kuitenkaan ollut hallusinaatioaltis.
Yleisöpuhelin Villagessa.
Siellä hän käytti ekstaasia.
Palannut vanhaan.
Se puisto saatiin siivottua vuosia sitten.
Eihän se voi olla hänen veljensä.
Nainen on valkoinen, poika latino.
Adoptoitu tai sijaisperheessä.
Ehkä nainen tajusi, ettei täällä liiku huumeita ja häipyi.
Tuo tuossa?
Se, mitä hänestä on jäljellä.
Anna Gable?
Singh lähetti meidät.
Oletko kunnossa?
Tule mukaamme.
Näytät veljeltäni.
Mikä on sukunimesi?
Kuka on presidenttinä?
Mikä vuosi nyt on?
Ei vastauksia tarvitse tietää juuri nyt.
Muistatko mitä kerroit Singhille?
Anna. Kerro veljestäsi.
Ei minulla ole veljeä.
Eikö? Kerroit, että veljesi tapettiin.
Muistatko?
Okei.
Mitä veljellesi tapahtui?
Laatikkopojalle.
He varastivat hänet...
Mistä?
Sairaalasta.
Voitko kertoa... Anna?
2005.
Mitä?
Vuosi.
-Onko hän aineissa? -En usko.
MDMA:n käyttäjillä on muistiongelmia
ja heikko keskittymiskyky.
Hänen on vaikea pysyä mukana keskustelussa.
Voimmeko uskoa,
että veli vietiin sairaalasta ja murhattiin?
Se on kyseenalaista.
En tiedä onko hän kokenut sen
vai muistaako hän julkisuutta saaneen tapauksen
ja yhdistää sen omiin muistoihinsa.
Ei hän keksinyt sitä. Yksityiskohdat ovat tarkkoja.
Silminnäkijä näki miehen ja pojan
avoimen takakontin vieressä.
Siinä on voinut olla Anna ja isä.
Annan isä oli silloin jo kuollut.
Annan isä kuoli 1961,
9 vuotta ennen laatikkopojan murhaa 1970.
1977 kuoli Annan äiti. Häneltä jäi Rocklandin maatila.
Rocklandissa se sorakuoppakin on.
Lindberghin vauvan sieppaus juonittiin ihan siinä lähellä.
Se ei silti liity tähän.
Fakta on, että isä oli jo kuollut.
Eikä tappanut näitä poikia.
Naisella on huumetausta.
Ei se tarkoita mitään.
Hän on epäluotettava. Tuhlaat aikaasi.
Yorkin sairaala touhusi pimeillä vauvamarkkinoilla 1962.
Se on 50 km Annan lapsuudenkodista.
Yksi varastetuista vauvoista oli latinopoika.
Mennään.
YORKIN SAIRAALA 4.11.
Se oli ennen minun aikaani. Hoitajat jäivät kiinni,
mutta kaikkia vauvoja ei löydetty enää.
Jos vanhemmat elävät, voimme testata DNA:t.
-Ei se ole hän. -Mistä tiedät?
-Tiedän vain. -Tavallaan helpotus.
Minäkin muistan sen laatikkopojan.
-Opettelit tunnistamaan jäljet. -Kaikki syntymät ajalta 1960 - 1965.
-Miksi? -Montako vauvaa luulet viedyn?
Ihan sama. Onko teillä tiedot?
Kellarissa jossakin. Joutuisit kaivamaan itse.
Hei, tämä on ihan hullua.
Anna yhdisteli sairaalaskandaalin harhoihinsa,
-samoin sen pojan. -Miksi juuri nyt?
Anna muisti yhtäkkiä laatikkopojan, kun aloit tutkia sitä.
Isä ei tappanut ketään.
Hänen veljeään ei viety. En jatka tätä rallia
aivonsa käristäneen puheiden takia.
Hän kasvoi aivan Juan Alvarezin ruumiin löytöpaikan lähellä.
Ei hän tiedä sitä.
Onko hän se 70-luvulla kadonnut?
Luin siitä lehdestä.
-Mahdotonta. -Ei siitä ole kuin pari päivää.
Tässä se on.
No jo on hitto.
Ehkä tuo auttoi muistamaan.
Anna. Muistatko meidät?
Puhuimme asemalla. Stabler löysi sinut puistosta.
Hei, Anna?
Tunnistatko viltin?
Se on leikattu kahtia, ja löytyi
tämän pojan vierestä.
Sinä tunnet pojan.
Kuka hän on?
Näit Juan Alvarezin kuvan lehdessä.
Se auttoi muistamaan.
Muistit Hectorin.
Michaelin. Estebanin.
Anna, mitä heille kävi? Mitä heille kävi?
-En tiedä. -Sanoit, että tämä on veljesi.
Kuka hänet tappoi?
-Kuka hänet tappoi, Anna? -Ei...
Ei veli.
-Anna, kuuntele nyt. -Elliot.
Enpä tiedä.
Ehkä aivojesi ainoa toimiva osa muistaa rikoksia
ja leikkii, että olit paikalla.
Hän poltti sen.
Se...
Tupakalla.
Leikkasi palaneen osan pois.
Se oli kaunis viltti.
Kuka sen poltti, Anna?
Tämä mieskö?
Hänkö?
Isä.
Ei, Anna.
Isäsi kuoli jo, kun olit nuori.
Hän asui meillä.
Kun olin poissa.
-Ehkä Sawyer oli äidin poikaystävä. -Ja jäi sinne.
Pojat tapettiin 1978. Missä Anna oli silloin?
Sairaalassa, koko sen vuoden.
Sawyer oli täysin yksin keskellä ei mitään.
Täydellinen murhapaikka.
Kiertäkää taakse.
Täällä ei ole tainnut asua ketään Annan äidin kuoltua.
Tällaisessa ei ole kellaria.
Alla on varmaan ryömintätila.
Ehkä hän repi lattiaa.
Ehkä hän ei viitsinyt.
Hyvin piilossa.
-Sopii ruumiin piilottamiseen. -Tässä menee tovi.
Näyttää jätesäkiltä.
Todistimme sentään, ettei neljä poikaa katoa jäljettömiin.
Se kesti 30 vuotta.
Kuvat eivät kerro mitään.
Voit tuijottaa niitä loppuikäsi.
Vain kuvia kuolleista lapsista.
Luulin kaiken loksahtavan paikoilleen.
Kuka hän on? Miten Sawyer nappasi hänet?
-Varastiko hän pojan vauvana? -Vai sieppasiko?
Oliko hän siirtolaisten lapsi,
josta ei uskallettu hiiskuakaan?
Ehkä hän teki töitä Sawyerille.
Miksi tunkea yksi laatikkoon,
toinen louhokseen ja haudata muut vajaan?
Miksi ajaa laatikkopoika louhokselle,
mutta siirtyä sieltä Brooklyniin asti?
Hän tiesi tontista.
Ehkä hän pelästyi jotain louhoksella?
8 vuotta myöhemmin hän kuitenkin vei Juanin sinne.
Mutta ei muita. Miksi?
Miten hallita neljää poikaa?
Pelottelemalla. Tapat yhden, muut tottelevat.
-Joku on apuna kurinpidossa. -Joku auttoi laatikkopojan kanssa.
Takakontin vieressä nähtiin teinipoika.
Sawyerin alainen.
Carlos.
-Miksi tätä pitää jankuttaa? -Koska ne lapset tapettiin.
Heidät murhattiin ja heitettiin pois kuin roskat.
Etkö halua puhua siitä?
Ehkä Sawyer ei tappanutkaan heitä.
-Vaan Carlos. -En tappanut ketään.
Sawyer vapautettiin aikoja sitten.
-Ei. -Annoit hänelle alibin.
-Valehtelitko sinä? -En tehnyt mitään.
Etkö mitään? Niinpä niin.
Et mitään, vai? 30 vuotta ja pojalla ei ole edes nimeä.
Perheet elivät ne vuodet tietämättä elääkö heidän poikansa.
Miksi? Koska sinä et tehnyt mitään.
Hän uhkasi tappaa Annan.
Anna Gablen?
Tunnetko hänet?
Rakastin häntä.
Anna oli aivan sekaisin, mutta silti.
Sawyer tuli sanomaan, että minun on autettava häntä.
Olin 14-vuotias.
Kontissa oli lapsi. Laatikossa, lapsen ruumis.
Ajelimme sinne tänne.
Hän ajoi sivuun, koska oksensin.
Hän huusi minulle ja löi minua.
Hän pakotti minut nostamaan sen laatikon
ja uhkasi tappaa Annan, jos kerron siitä. Olen pahoillani.
Kerro niistä pojista. Näistä muista.
Tunsin heidät.
Kerron nyt pahimman jutun.
Ja kerron miksi ansaitsen kaiken, mitä edessä on.
Anna ja minä olimme väleissä hänen karattuaankin,
myös hänen jouduttuaan hourulaan.
Rob tappoi ne pojat ja minä kerroin kaiken Annalle.
Kerroin laatikkopojasta ja niistä muista.
Kerroin olevani Robin alibi.
Hän ei välittänyt.
Sanoi rakastavansa minua.
-Miksi se on pahinta? -Se oli minun syyni!
Rob kuuli, että kerroin Annalle, ja tappoi hänet!
Carlos, Anna elää.
Mutta Rob...
Sanoi, että tappoi.
Ja uhkasi tappaa minutkin. Uskoin sen.
Nytkö kerrotte, että se ei ole totta?
Anna.
Tunnetko minut?
Tämä on Robin syytä.
Rob kävi ihmisten kodeissa.
Hän tutki aina lääkekaapit.
Hän pakotti Annan vetämään mitä sattuu.
Hän nauroi sille.
Ja niin oli helpompaa
tehdä hänelle kaikenlaista.
Kerro missä Sawyer on, panemme hänet maksamaan.
En tiedä. Olen yrittänyt välttää häntä.
Se... ei Sawyer.
Hän se on, Anna. Ei suojella häntä enää.
Nimi ei ole enää Sawyer.
Hänellä on oikea nimi.
Mikä se oikea nimi on?
Sanoi tappaneensa sinut.
Robert Sawyer.
Sormenjäljet otettu 1964 pummilla matkustamisen jälkeen.
Tietoa kuolemasta ei löydy,
mutta Sawyer teki aikamoisen uraliikkeen 1968.
Kirjanpitäjästä putkimieheksi. Kuka tekee niin?
Ei kukaan. Mitäs jos se oli identiteettivarkaus?
Luulimme, että Sawyer vaihtoi nimeä.
Robert Sawyer onkin se alias. Ei sukulaisia, ei avioliittoa.
-Jos hän kuoli... -Tai tapettiin.
Jos kukaan ei ilmoita siitä, sehän on täydellistä.
Oikea Robert Sawyer kuoli 1968.
1964 otetut sormenjäljet ovat hänen.
On meillä tekijänkin jäljet.
"Sawyer" kävi valheenpaljastuskokeessa,
mutta häntä ei pidätetty.
Jäljet otettiin, mutta ei kirjattu.
Ennen tätä.
Sheldon Kerrick! Poliisi! Avaa!
Sinne vain.
Poliisi!
-Vessa tyhjä! -Keittiö tyhjä!
Lyhyesti sitten.
Asiakkaallani on haimasyöpä.
Hyvä. Toivottavasti kivulias.
Meillä on valtavasti todisteita syyllisyydestäsi.
Tekosi ovat kammottavia.
Valamiehistö ei sääli sinua.
Joudut vankilaan loppuiäksesi.
-Vaikkakin lyhyeksi. -Pitäisikö nyt pelätä?
Ei. En yritä pelotella. Kerron vain miten asiat ovat.
Sitten tarjoan vaihtoehtoja.
Ottaen huomioon sairautesi
ja sen, että kuolisit ehkä jo ennen tuomion kuulemista,
tarjoan seuraavaa: myönnät syyllisyytesi syytteisiin.
Vangittuna ollessasi
pääset syöpälääkärin hoitoon.
Kun tilasi huononee,
en vastusta asianajajasi esitystä rangaistuksesta vapautuksesta.
Kuolisit vapaana.
Vastineeksi kerrot tämän pojan nimen.
Ellet tiedä hänen nimeään,
kerrot kaiken mitä tiedät hänestä.
Jos se auttaa tunnistamaan hänet, tarjous pitää.
Jos kusetat minua, pidän huolta siitä,
että mätänet kuoliaaksi vankeudessa.
-En muista. -Muistathan, senkin paskiainen.
Muistat joka ikisen murhaamasi pojan.
Yksityiskohdatkin. Kertaat niitä mielessäsi.
Älä valehtele siinä.
Älä väitä, ettet tunne häntä.
Vastaa hänelle.
Anteeksi. En muista.
Hei.
Isäni ja pari muuta poliisia maksoi tuon.
-Kiva. -Niin.
Parempi kuin vain numero.
Ihan tyhmää.
Inhosin sitä lasta silloin.
Luulin isän rakastavan häntä enemmän kuin minua.
Siksi mokasin tämän.
Onnistuin mokaamaan tämän.
Saamme vielä hänelle nimen.
Olisit armollisempi itsellesi, Millie.
Isäsi teki päätöksen.
Hän käytti elämänsä
kuolleeseen lapseen.
Hänellä oli eläväkin lapsi.
Niin.
TAIVAAN ISÄ SIUNAA TÄTÄ POIKAA
Can't find what you're looking for?
Get subtitles in any language from opensubtitles.com, and translate them here.