Original subtitles

Toivo on sokean isän tytär.

Jos hän ei olisi tehnyt sitä, en olisi sokea isä.

Eikä ennustus ole ennustus.

Cait, et voi paeta tätä. Kukaan ei voi!

Paskat jumalista.

Menen tuonelaan ja puhun sisarelle.

-Kuka olet? -Rayne. Uuden Veranin vartija.

-Osaatko valmistella syvän unen? -Syvän unen?

Mitä tarkoitit viimeksi, kun sanoit että olen vauvasi?

Mene kenraali Aulusin luokse ja sano, että kuningatar Antidia tulee.

Hei?

Roomalainen leiri 8 kilometrin päässä on raunioina.

-Kaikki poltettiin. -Mitä helvettiä?

-Mikä tekee sellaista? Salama? -Jättiläiset.

Oli mikä oli, he ovat pulassa.

No niin. Kumpi menee ensin?

Olen Antedia, Regnin kuningatar, Bork the Dreadin tytär.

Sadan kukkulan hallitsija. Vihollisten kauhu. Olin.

-Olen kuullut sinusta. -Kaikki ovat kuulleet minusta.

-Miten olet kuullut minusta? -Olen Cantii.

-Tai olin. -Oletko sinä Cantii?

Ennen kuin roomalaiset tulivat, minä...

-Cantii? Cantii, roskasakkia. -Joit vihollistesi verta.

Sinulla oli kaksi päätä, demonin sarvi miekkana ja ajoit tulivaunuja.

Muistot tulevat mieleeni.

Mikä se siivekäs käärme oli?

-Scragglebat. -Scragglebat, tulikäärme?

-Siivekäs käärme. Se. -Siivekäs käärme.

No, Cantii. Onko sinulla nimeä?

-Cait. -Mitä pakenet, Cait?

-En todellakaan tiedä. -Aloita alusta.

Oletko kuullut druidista nimeltään Veran?

Veran uskoo, että kuulun ennustukseen.

-Kuulutko? -En.

-Jos kuuluinkin, en kuulu enää. -Hyvä.

Jos minulta kysyt, ennusteet ja muut druidien puheet-

-ovat ämpärillinen vetelää paskaa.

-Nymfit. Ehkä ne ovat ne. -Nymfit.

Tiedätkö, mitä uskon?

Alkuperästäsi huolimatta me olemme hyvä tyhmä. Pysytään yhdessä.

-Ei. -Oikeasti!

-Etsit kenraalia. -Joka murhasi perheesi.

Olen pahoillani. Vastaus on ei.

Olen iloinen, että kohtasimme.

Pidä huoli itsestäsi ja pidä järki mukana.

Äläkä unohda. Mitä muuta tapahtuukin, pojat ovat vain hauskanpitoa varten.

Yritän muistaa sen.

Jumalat tulivat pelastamaan meidät!

Hyvä, jumalat!

Paska.

Isä?

Hei, kaunis poika.

Tassut taivasta kohti!

Et näytä oravalta.

Matkani tuonelaan täytti minut surulla.

Surulla ja pelolla. Se ei ole enää sama paikka, Quane.

-Et tunnistaisi sitä. -Kuolleet ovat kärsineet paljon.

Ehkä liikaakin.

10 000 vuotta me olemme kulkeneet samoilla mailla-

-kuulleet samat laulut samoissa tuulissa.

Nyt kaikki muuttuu.

Tuonela tekee kuolemaa, Quane.

Jumaltemme äänet vaimenevat joka auringonnousussa.

Sinä kuitenkin näit sen.

Näin.

Jos hopeisen päivänkoiton keihäs on tullut-

-silloin toivoa on.

Siellä oli joku toinen.

Kuka?

Kuka haluaa vierailla kuolleiden luona?

Mikä saa huippusoturin, kenraalin oikean käden-

-yhtäkkiä lähtemään karkuun-

-eikä silti lähde kotiin laivalla-

-vaan jää jahtaamaan druidin satavuotiasta ennustusta?

-Kuka kertoi siitä? -Koetapa arvata.

-Miten löysit minut? -Se ei ollut helppoa.

Minä ja kaverini olemme etsineet kukkuloilta päiväkausia.

Eilen illalla näimme suuren räjähdyksen horisontissa.

Sanon me, mutta hän näki sen. Me katsoimme toisiimme.

Sanon me.

Miten voit, tyttö?

-En hyvin. -Näen sen ilman silmiäkin.

Sitten sokaisit hänet.

-Niin. -Palasit rannalle ja löysit hänet.

Samalta rannalta.

Tiedän vain, että tämä on minun polkuni.

Tätä varten olen täällä. Vain tätä.

Kun äitisi kuoli, jatkoin vain yhdestä syystä.

Minulla oli tehtävä. Sinä ja Islene.

-Minulla oli tehtävä ja... -En palaa takaisin.

-Cait. -Tarkoitan sitä.

Minulle riittää.

Ystävämme on puhunut keihäästä.

-Keihäästä? -Hän sanoi tuoneensa sen idästä.

Hän sanoi, että tietäisit, mitä hän tarkoittaa.

Tiedätkö, Cait? Tiedätkö mitään keihäästä?

Druidit puhuvat hopeisen aamunkoiton keihäästä.

Se tulee idästä.

Ennuste sanoo, että kun valittu saa sen haltuunsa-

-hän yhdistää heimot-

-ja ajaa demonin takaisin mereen.

Juomista.

Nämä kaksi eivät hirttäydy.

Voisin murhata tuopillisen.

-Eikö tuo ole vanha prefektimme? -Joka karkasi.

No, kaunis poika. Joko olet menettänyt järkesi-

-tai olet löytänyt jotain aitoa tai et, tai olet jumissa jossain-

-joka tekee sinut täysin sekopäiseksi vielä.

-Mitä sinä tästä saat? -En mitään. Ei ole vaihtoehtoja.

-Pystyt parempaan. -Se ei ole käsissäni. Minä vain...

Vain mitä?

Haluan höyhentää hänet!

Ovela paskiainen.

Puhut asiaa.

Hän se on.

Felix, kaveri.

Jumalat saattoivat juuri hymyillä meille.

Sinun täytyy mennä. Nyt.

Jos hän puhuu lainkaan järkeä...

-...jos se merkitsee... -En ole kertonut kaikkea.

-Mitä? -Veran.

Mitä hänestä? Cait, mitä Veranista?

Hän on kuollut.

Mistä tiedät? Mistä tiedät, että Veran on kuollut?

Mene pois luotani.

Mitä tapahtuu, Cait?

Paskiainen.

Mitä tapahtuu, Cait?

Tule, mennään.

Tänne! Isä!

Painukaa helvettiin!

-Liikettä! -Tänne, isä!

Tulen kohta, tyttö!

Odota! Ei! Isä!

Isä!

Ei!

Isä!

Missä vaimoni on?

Niin. Maailma on pieni.

-Mitä helvettiä tarkoitat? -Tarkoitan papitarta.

Kun lähdit matkoillesi, hänkin lähti.

Missä vaimoni on?

Kuka sinä olet?

Ystävä.

Missä noita on?

Noitako?

Noita?

Noita vilustui ja sai nuhan.

Nuhasta tuli kuume. Noita kuoli.

Pysy paikallasi.

Ennen kuolemaansa hän lähetti minun viestini druidille.

-Käskin hänen tulla. Missä hän on? -Sinä et käske Verania.

Kysyit hetki sitten, kuka olin. Sanoin, että ystävä.

Se oli valhetta. En ole ystävä.

Olen kauimpana ystävästä kuin voin olla.

Et ehkä tunne minua, mutta Veran tuntee. Entisajoilta.

Ja kun sanon entisajoilta, tarkoitan sitä.

Minun nimeni on Hemple.

Kun Veran saa viestin Hempleltä-

-ensi töikseen hän laskee alleen.

Sitten hän polvistuu ja rukoilee jumalia päästämään hänet tästä.

Kolmanneksi hän nousee hevosen selkään ja tulee-

-koska hän pelkää tehdä muutakaan.

Hän tietää, miten Hemple vihastuu, jos hänen viestinsä ohitetaan.

Joten jos Veran sai Hemplen viestin, hän olisi täällä.

Siksi herää kysymys.

Mikä Verania vaivaa?

Onko hän nuhassa?

-Veran ei pelkää, enkä minäkään. -Miksi sitten vapiset?

Vai johtuuko se tuulesta?

Älä sano, saatko sinäkin nuhan?

Tulehan, Cantii. Perhosessakin on enemmän rasvaa.

Eikö? Oma valintasi.

Kysyit aiemmin, miksi halusin kostaa kenraalille.

Ei se johdu valtaistuimesta.

Isäni, Bork the Dread, oli kuningas vain siksi, että keitti isänsä-

-Bork the Fearlessin, öljyastiassa.

Valtaistuimet tulevat ja menevät. En vihaa kenraalia siksi.

Minulla oli poika.

Hän oli koko maailmani.

Kenraali Aulus murhasi hänet.

Hän otti minut, valehteli minulle, petti minut ja sitten-

-hän murhasi ainoan lapseni.

En kaipaa valtaa. Kaipaan poikaani.

En lepää, ennen kuin olen kostanut.

Se saa aiemmat tapahtumat näyttämään vain kipinältä.

Siihen saakka minulla on vain nuotio, härskiä pekonia-

-ja tämä tuuli.

Cait, hän on poissa.

Sinun täytyy hyväksyä se.

Tai tulet hulluksi, kuten minä.

Minä tulin hulluksi jo kauan sitten.

Hei, rääpäle.

Kutsuit minut, majesteetti.

Hän makasi tuossa. Hän oli voimaton.

-Mikset tappanut? -Uskoin, että rakastit häntä.

-Älä viitsi. Aika kuluu. -Kun kysyt tuota...

et tiedä mitään hänen vallastaan.

Hän siis hallitsee sinua.

Miksi suunnittelit hänen murhaansa?

Kuka sanoo, että suunnittelin?

Prefekti Vitus tuli ja kertoi kaiken.

Niinkö? Mihin hän päätyi?

Suunnittelit kenraalin murhaa ja sitten hän tuli.

Hän kertoi minulle, Willa.

Olen kirottu.

En voi vahingoittaa häntä enkä lähteäkään.

Sanoit, että me olemme yhtä.

-En voi vahingoittaa häntä. -Minä voin!

-Entä papitar? -Paskat hänestä.

Olemme kaukana, kun hän palaa. Tehdään se tänään.

Kyllä vai ei?

Isä on kuollut.

Hän tuli etsimään minut, jotta palaisin.

Isällä on nyt rauha. Hän tietää tehneensä osansa.

Islene, olenko tullut hulluksi?

-Lopeta. -Minulla oli suuret suunnitelmat.

Halusin kuusi tytärtä, jotka opettaisin metsästämään.

Taistelemaan.

Kävikin ilmi, että tein vain yhden asian.

Tiedän, miksi he valitsivat sinut. Sinä et tiedä, mutta minä tiedän.

-En voi palata, vaikka haluaisin. -Tarkoitatko Verania?

-Tiedätkö sen? -Oikeasti? Kaikki tietävät.

-Veran on kuollut. Minä tapoin hänet. -Kuka niin sanoo?

Älä ymmärrä väärin. Tilanne oli hatara-

-mutta jos hän on kuollut-

-minä en ole nähnyt häntä.

Kukapa se siinä.

-Luulin, että kuolit. -Sanoit, että olemme hyvä tiimi.

-Entä sitten? -Autatko minua?

Kaunis poika. Kuka hän olikaan?

Hän kertoi keihäästä. Hän sanoi, että ymmärtäisit.

Kerro kaikki, mitä tiedät.

Kolme pisaraa viinissä. Ei vähempää, ei enempää, tai hän maistaa sen.

Buu.

Olet ollut hiljainen. Et ole käynyt ulkonakaan.

-Mitä olet tehnyt? -Tutkimusta.

-Tuottaako se hedelmää? -Kyllä.

Haluatko kertoa?

-Hyvä on, jos et halua. -Tämä voi kiinnostaa sinua.

Mikä hänen nimensä on? Blain.

Vaimoni sietämätön, hyödytön sylikoira.

Hän onkin käyttökelpoinen.

Hän oli ulkona vetelehtimässä ja näki jotain.

-Mitä? -Noidan.

Hän kävi luonasi.

"Hyvänen aika", hän sanoi. "Mitähän nuo kaksi hautovat?"

-Uskoitko häntä? -Sanopa se.

Hän on melkoinen käärme.

Tässä tapauksessa käärme puhui totta.

Noita tuli luokseni.

-Miksi? -Pyysin häntä.

Miksi?

Veranin ennusteen ja Lokan tarinan yhtenevyys.

Halusin tietää, mitä druidit tietävät ja ajattelevat herrastamme.

Onko hän nyt meidän herramme?

Et tiedä, mitä hän sinulta pyytää.

Et tiedä lainkaan.

Pysy lähistöllä.

Hän näyttää, mitä oikea uhraus on.

-Minä otan tuota. -Papitar, olet palannut.

-Kyllä, tänä iltapäivänä. -Tervetuloa takaisin.

-Matkasi oli kai hedelmällinen. -Kiitos, typykkä.

-Näytät hyvältä tänään. -Kiitos.

Minä sanoisin, että näytät erityisen herkulliselta. Entä sinä?

-Sanon samaa. -Mitä illalliseksi on?

Sepä se. En tiennyt, että palaisit näin pian.

-Voimme varmasti näykkiä jotain. -Varmasti.

Meidän täytyy vain tyytyä.

Noin vain. Ei. Mitä voin tehdä?

-Kuka? -Haluatko kuulla parhaat palat?

-Eikö ole hienoa? -On.

En kyllästytä sinua yksityiskohdilla. Miten matkasi meni?

-Löysitkö jotain käyttökelpoista? -Kyllä. Tapasin druidin.

-Ovela kettu! -Minä sanoin kyllä.

Joskus he ovat kieroja. Heitä pitää vaania.

Ja kuinka sattuikaan, ystävämme täällä on ollut ahkera myös.

Niinkö? Mitä olet tehnyt?

-Hän tapasi noidan. -Eikö hän vihaa noitaa?

Vihreitä luitaan myöten.

Hän kuitenkin kävi siellä. Mutta miksi?

Kaipa syy oli viaton.

Ettei hän tarttunut hetkeen nyt.

Iskenyt, kun rauta on kuumaa.

Haluatteko tietää? Minä kerron.

Ensin juodaan malja turvalliselle paluullenne.

-Täydellistä. -Voittamatonta.

-Tehdään se. -Tehdään!

-Turvalliselle kotiinpaluulle. -Turvalliselle kotiinpaluulle.

-Se oli hyvää. -Herkullista.

-Onpa hyvää. -Mikään ei ole parempaa...

-...kuin hyvä punkku. -Aivan niin.

No niin, kultaseni. Antaa kuulua.

Mitä tämä on?

Minulla on hyvä tieto, että jos nielaisee vain yhden pisaran-

-ennen kuin ehdit sanoa, että se maistuu hassulta-

-munuaisesi kiehuvat; silmät, kieli ja hampaat-

-muuttuvat laardiksi ja perseesi valahtaa.

-En odottanut tätä. -En minäkään.

Antaa tulla.

Mistä sait sen?

-Yllätys. -Yllätys.

Kuka on nälkäinen?

Korkeammalle!

Katso tuota idioottia.

-Paremmin. Yksi vielä. -Hei.

-Ehkä minä voin auttaa. -Painu helvettiin.

-Mitä uutisia, druidi? -Odotin hevosen luona.

-Noita ei tullut. -Mitä?

Joku tulee!

Täytyy sanoa, että hänellä on munaa.

Olen sotkenut asioita aiemmin-

-todella majesteettisesti-

-mutta kuka tekee noin ja tulee takaisin?

Hän.

En ole pahoillani.

Jos voisin palata takaisin, en muuttaisi mitään.

Jos en olisi tehnyt sitä, en tietäisi mitä nyt tiedän.

Mitä tiedät?

Että tämä on minun polkuni.

En voi muuttaa sitä.

Minulle ei ole mitään toista polkua.

Minä kuljen sen loppuun. Olemme vain pelinappuloita.

Pelataan sitten.

Pelataan peliä.

Sinun siirtosi, Cait!

Miksi et ole saatana kuollut?

-Hei, olen Kwunt. -Olet prinssi Phelan, saatana.

En enää. Et sinäkään ole kuningatar Antedia.

Olen yhä kuningatar.

-Te saatte vaihtaa kuulumisia. -Valittu kysyy teitä.

Cantii-runkkari.

-En ole lopettanut. -Sopii. Olen tässä.

Luoja, että vihaan druideja!

Näin rattaat pyörivät.

-Tässä on ystäväni Antedia. -Olemme tavanneet.

-Istu. -Saanko tartunnan?

Ei kiitos, seison mieluummin.

Kerro, mitä roomalainen sotilas kertoi ennustuksesta.

Phelan.

Rolf.

Kwunt.

Mitä seuraavaksi?

Hän hautasi sen. En tiedä minne. Jos haluatte selvittää sen-

-teidän pitää vapauttaa kaunis poika.

Saanko mennä? Täällä haisee mäyrän munille.

Puhun heille. Nuorille ja vanhoille. Tuo heidät pyhille kiville.

-Kootkaa druidit! -Kootkaa druidit!

Tiedän, että monet ovat epäilleet minua ja ennustusta.

Nyt valittu on palannut ja kohtalo odottaa.

Yksi on tullut tänne idästä. Hän toi mukanaan keihään.

Teidän esi-isänne ja heidän esi-isänsä-

-ja heidän esi-isänsä tuntevat sen nimen.

Se on hopeisen aamunkoiton keihäs.

Vasta, kun keihäs löytyy, valittu voi johdattaa meidät valoon.

Hän valitsee joukostanne ryhmän-

-kulkemaan kanssaan, suojelemaan häntä ja oppimaan häneltä.

-Tästä alkaa uusi aika. -Haluan sanoa jotain.

En tiedä, kuka olen.

En tiedä, minne menen, mutta tiedän miksi.

En ennustuksen takia. En hänen tai teidän vuoksenne.

Teen tämän itseni vuoksi. Caitin.

En ole valittu. Valitsen tämän itselleni.

Vähän itsekästä.

-Kutsuitko? -On aika valmistautua. He odottavat.

Totta kai.

Sinä myös, Kwunt.

-Hyvä on. -Mitä helvettiä?

Jaloillesi, druidi.

-En ole druidi. -Nyt olet.

Kas kas. En ole nähnyt sinua pitkään aikaan.

-Kuningatar Antedia. -Joku sentään tuntee.

Sinun täytyy kertoa, miten päädyit näiden kummajaisten pariin.

-Se on pitkä tarina. -Voisi tilanne olla pahempikin.

Voisit olla naimisissa jonkun Cantiin kanssa.

Anteeksi.

Niin. Miksi minä?

Koska tiedät, millaista on olla eksyksissä.

Sinä siis valitsit minut.

Valitsin teidät kaikki.

Hei.

-Hei. -Mikä on vialla?

-Ei mikään. -Oletko varma?

Ehdottomasti. Olen innoissani lähdöstä.

En pidä hevosista. En ole hyvä hevosten kanssa.

Sinun on paras oppia.

-Niin. -Muuten.

-Se tapahtui. -Mikä tapahtui?

Suuri näky.

Siksi minä palasin. En olisi pystynyt siihen ilman sinua.

Kerro. Kuka hän on?

En tiedä. Hän näytti hauskalta.

-Kuule, en ole varma tästä. -Mistä?

En ole varma, että tämä on minulle sopiva tehtävä.

Ei tämä ole tehtävä. Tämä on kylmäverinen kosto.

Etsi keihäs, Cait. Ennen Roomaa.

-Mikä keihäs? -Hopeisen aamunkoiton keihäs.

Seuraanko sitten vain?

Maatyöläinen menee tilalle töihin. Hän on ulkona-

-ja näkee sian, jolla on kolme jalkaa.

Hän kysyy maanviljelijältä: "Mikä sikaa vaivaa?"

Hän sanoo: "Muutama vuosi sitten"-

-"talo syttyi tuleen. Sika juoksi sisään ja hälytti meidät."

"Se pelasti minut, vaimoni ja lapset."

"Olisimme palaneet ilman tuota possua."

Työmies kysyy: "Miten se menetti jalan?"

Viljelijä sanoo: "Kun sika on noin hyödyllinen"-

-"sitä ei syödä kerralla."

Ja tässä innossa, unohdin sanoa. Olen ollut fiksu tyttö.

Niinkö? Millä tavoin?

Entten-

-tentten-

-teelika-

-mentten!

Tartuin duirdin varpaaseen.

Pidän siitä.

Polvistu, kenraali Aulus.

Tekstitys: Riikka Strandman Iyuno-SDI Group