Original subtitles

Moottorisaha oli outo ennen muuttoani tänne.

En jaksanut edes nostaa lekaa, kun haloin puita.

No niin. -Olemmeko perillä?

Kyllä, täältä löytyy sinulle valitsemani puu.

Tuollahan on paljon sypressejä.

Puiden kaataminen on hyvin vaarallinen ammatti.

Saha ei ole ystäväsi. Se ei ole varovainen puolestasi.

Ei enempää.

Hitto vie, enpä oikein tiedä. -Mary, sahan on oltava suorassa.

Pelkäsin, että puu kaatuisi päälleni.

Curly, se haluaa kaatua toiseen suuntaan.

Jatka, Mary. Älä lopeta.

Puu voi iskeä hetkessä takaisin.

Sahaa nopeasti! Nopeasti, jatka.

Siinä voi mennä henki.

Älä lopeta! Anna mennä! Anna mennä!

En ole lainkaan valmis talveen. Asiat tapahtuvat kolmen ryhmissä-

ja kolmen leudon talven jälkeen on odotettavissa pahempaa.

Kaakkois-Alaskan ihmisille-

tulevaisuuden avaimet löytyvät usein uudisraivaajien opeista.

Kylässä 7 vuotta asunut Mary-

tietää, ettei Alaskan talvesta selviä ilman suunnitelmaa.

Tänään on vuorossa polttopuiden tekoa.

En ole tyytyväinen varastoihini. Puut eivät riitä talven yli.

Saadakseen tarpeeksi puita-

Maryn on opeteltava mahdollisesti vaarallinenkin perustaito.

Ostin kesällä moottorisahan, mutta en ole ikinä kaatanut puuta.

Haluan oppia tekemään sen itse.

En halua tehdä vaihtokauppaa puista. Haluan olla omavarainen.

Puiden kaato on kuitenkin vaarallista puuhaa.

Minun pitää oppia lukemaan puita ja niiden kaatumissuuntia.

Valitsin tietysti Curlyn. Hän on puugurumme.

18 vuotta kylässä asunut kolmannen polven metsuri-

Timothy "Curly" Leach on kaatanut puita 30 vuoden ajan.

Mary ei pelkää liata käsiään. Hän ei pelkää karhuja eikä susia.

Hän ei pelkää edes Sasquatchia, herran tähden.

Säikytit minut. -Hei, Mary!

Hei! -Ei ollut tarkoitus.

Kunhan vitsailin, pelkää hän sitä.

Nutkansypressipinosi näyttää pienenevän.

Kyllä, olen polttanut niitä sitä mukaa, kun olen saanut pilkottua.

Juuri nyt polttopuiden keruu on kiivaimmillaan.

Otan Maryn mukaani ja neuvon pari juttua, että hän pääsee alkuun.

Onpa siinä söpö pieni saha.

Kyllä tämä käsisahan voittaa. -Et tarvitsekaan isompaa.

Olen sahannut tällä vasta nämä pöllit.

Olen vähän epäluuloinen. Sahan laatikossa oli varoituksia.

Teräketju voi potkaista ja sellaista. Se on pelottavaa.

Ehkä olen katsonut liikaa huonoja elokuvia, joissa on moottorisahoja.

Maryn arkuudella on itse asiassa hyvät perusteet.

Metsurin ammatti on vaarallisempi kuin mikään muu.

Parin päivän päästä on luvassa lunta, joten tilaisuuteni on nyt.

Minun on opeteltava nämä taidot, ja se on tehtävä nyt-

tai edessä on pitkä ja kylmä talvi.

Luonto on täällä voimista vahvin.

Jos emme huolla ajouriamme-

Luontoäiti ottaa ne haltuun, eikä niitä enää ikinä löydy.

Vihaan tätä paikkaa. Kyllä kelpaa, kun saamme tämän kuntoon.

Hans ja Timbi Porterilla on tonttinsa takana olevalla mäellä-

iso tuulen kaatama aukko, josta kerätä polttopuita.

Jotta tuulenkaatoja voisi hyödyntää vuoden ympäri-

mäelle johtava polku on kunnostettava.

Polkumme huononee joka kerta, kun käymme mäellä.

Tänään yritämme laittaa asian kuntoon.

Naurettavaa. Luojan tähden, Hans. -Pääsit perille.

Mitäpä en puolestasi tekisi. -Kiitos, kulta.

Tuulenkaadoille pääsy on ensiarvoisen tärkeää.

Puiden noudon pitää olla turvallista.

Polttopuiden loppuminen on vakava paikka.

Voisimme käyttää päästä sahaamiani paloja-

ja laittaa ne kuoppaan parrun tueksi.

Siitä tulisi silta. -Se vaikuttaa fiksulta ratkaisulta.

Osalle meistä Port Protectionin asukkaista alkaa kertyä ikää-

ja askareet alkavat vaikuttaa työläämmiltä.

Löytyykö sieltä pohjaa?

Jokainen kerta, kun työmaalle pitää kahlata polvia myöten mudassa-

vaatii veronsa.

Tämä voi näyttää pelkältä polulta, mutta meille kyse on selviytymisestä.

Siitähän tuli hyvä. -118 kiloa!

Tukeva alaskalaistestattu ja vaimon hyväksymä silta.

Seuraavaksi huipulle johtavat portaat.

Mitä sanot? -Enpä tiedä, aikamoinen työ.

Taistelu luontoa vastaan on vasta alussa-

ja Portereilla on vielä edessään polun jyrkin osuus.

Nousu tuulenkaadoille on pitkä.

Tämä on pahin kohta. -Tiedän.

Joka askeleella maa voi pettää alta, ja silloin ollaan nurin.

Lauhkean sademetsän pohja on pääosin paksua sammalta-

jonka alla on lahoavia puunrunkoja.

Maasto on märkää, epätasaista ja vaarallista.

Arvaapa mitä? Tähän voisi tehdä askelmia.

Niitä tarvitaankin hitonmoinen määrä.

No, koko loppumatka on ylämäkeä.

Olen vuosien varrella oppinut, että itsestään on pidettävä huoli.

Talvella kaikki on vaikeampaa, mistä tahansa onkin kyse.

Port Protectionissa on aina syöty peuranlihaa.

Jahtini ei ole sujunut aikataulussa. Naaraan saaminen olisi elintärkeää.

Talven yli selviäminen vaatii paljon työtä.

Kahden epäonnistuneen jahdin jälkeen Gary Muehlberger vaihtaa taktiikkaa-

viimeiseen yritykseensä saada peura ennen lumentuloa.

Yöllä oli kunnon pakkanen. Talvi näyttää saapuneen.

Reppuni on jäässä.

Sää saattaa heitellä kapuloita rattaisiin, yöllä oli kireä pakkanen.

Joudun ehkä pysymään metsän sisässä, koska rämeet ovat jäässä.

Turve rasahtelee joka askeleella, joten peurat kuulisivat minut.

Lähestyn tätä jahtia eri tavalla ja etenen tilanteen mukaan.

Gary lähtee 4,5 kilometrin päähän kylästä-

parantaakseen jahtinsa onnistumismahdollisuuksia.

Et pääse tänään mukaan, Trapper. Valitan.

Teiden lähellä viihtyvät peurat on jo enimmäkseen ammuttu-

eikä niitä enää löydy.

On metsästettävä kauempana teistä.

Alan olla jo iäkäs, ja kilometrit ovat raskaampia kuin ennen.

Minulla on mönkijä. Kutsun sitä joskus skootterikseni.

Mönkijän kanssa pääsen paikkoihin, joihin autolla ei ole asiaa.

Mönkijä avaa uusia maastoja. Pääsen sen kanssa lähelle kaatoa.

Saan ruhon vinssillä kyytiin ja pääsen helpommalla.

No niin, tästä se lähtee.

Teiden lähellä on kilpailua, paljon nuoria metsästäjiä.

He ovat kolunneet paljon maastoa.

Minun pitää etsiä peurani kauempaa.

Jahtisuunnitelmani vaatii paria työkalua.

Kuten usein nykyään, työn laatu ei ole luotettavaa.

Oho, jotain on nyt pielessä.

Pahus sentään.

Kaukana kylästä Gary Muehlbergerin mönkijään tulee vika-

joka uhkaa päättää hänen myöhäisen jahtinsa alkuunsa.

Variaattorin hihna kai luistaa. Moottori käy, mutta emme liiku.

Kampikammiosta saattaa päästä öljyä väärään paikkaan.

Kyllä, öljy on vähentynyt.

Moottoriöljy pääsee jostain variaattorin hihnalle-

ja se saa hihnan luistamaan.

En varmasti saa tätä vikaa korjattua täällä tien päällä.

On vain keksittävä uusi suunnitelma.

On kai metsästettävä vanhan liiton malliin.

Otan vain aseeni ja lähden kävelemään 10 tai 20 kilometriä.

Niin minä ennenkin tein, metsään vain.

On ollut haaste löytää oma tieni Port Protectionissa.

Kaikki ovat olleet todella avuliaita, ja olen tosi kiitollinen.

Apu on helpottanut elämääni täällä paljon.

En kuitenkaan olisi jäänyt tänne, ellen olisi myös päättäväinen.

Vuokraisännät muuttavat mökkinsä, ja Amanda Makarilla-

on kolme päivää aikaa muuttaa asuntoveneeseensä-

josta tulee hänen pysyvä kotinsa kylässä.

En halua paleltua.

Jotta Amanda pysyisi lämpimänä öisin-

hänen on turvauduttava perinteiseen lämmönlähteeseen.

Why Notin varustukseen kuuluu öljyliesi-

mutta aion tehdä tilaa puuliedelle-

koska öljylieteni ei toimi.

Yritän saada osan tavaroista pois tieltä.

Varmaankin tärkeimpiä mietittäviä asioita talvella-

on lämpimänä pysyminen. Ilman lämpöä ei elä.

Juuri tämän takia ruosteiset ruuvit kannattaisi öljytä.

Onnistuin rikkomaan meisselistäni kärjen.

Mälsää.

Pyysin ystäväni Sam Carlsonin-

avukseni puulieden suunnittelussa ja asennuksessa.

Sinulla onkin tässä työmaata kerrakseen.

No senhän näkee sokeakin. -Kyllä.

Kun nousin Amandan asuntoveneeseen, se toi mieleeni muistoja.

Asuin yläkouluikäisenä talven asuntoveneessä.

Muistan hyvin, kuinka palelin.

Tarvitset lämpöä. Sen jälkeen asenteesi muuttuu täysin.

Se olisi mukavaa.

Seinään on oltava matkaa 30 senttiä paloturvallisuuden takia.

Suurin huolenaiheeni on, että poltan veneeni vahingossa.

Lasikuitu syttyy helposti, ja olen laittamassa tulisijaa veneen sisälle.

Puuliesi tarvitsee kaikkialla riittävän palosuojauksen.

Turvallisuus on tärkeintä. Vene muistuttaa asuntovaunua.

Pienessä tilassa tarvitaan ylimääräistä palosuojausta.

Luota Samiin ja hänen taitoihinsa.

Yritin jo irrottaa tuota, mutta rikoin vain meisselini.

Hupsista. Kokeilin, lähtisikö se vetämällä.

Jospa ei tehtäisi niin. -Se vaikutti löysältä.

Mihinkähän tämä on kiinnitetty? -Seinään.

Kun joku tulee kylään ja alkaa repiä kodista kappaleita-

se voi tuntua huolestuttavalta.

Tähän tulee kipsilevy, joten jäljet eivät jää näkyviin.

Valmista tuli. -Kahva on irrotettu.

Tässä on haastetta. En ole ennen asentanut puuliettä veneeseen.

Toivottavasti onnistumme.

Puiden kaataminen on hyvin vaarallinen ammatti.

Puu voi iskeä hetkessä takaisin. Siinä voi mennä henki.

No niin. -Olemmeko perillä?

Kyllä, täältä löytyy sinulle valitsemani puu.

Tuollahan on paljon sypressejä.

4,5 kilometriä itään Port Protectionista-

kokenut metsuri Timothy "Curly" Leach opettaa Mary Millerille-

kuinka pystyyn kuollut puu kaadetaan.

Enköhän minä osaa. Kokeilen ainakin.

Kannan sahaani Curlyn tyylillä, niin näytän siistiltä.

Moottorisaha oli outo ennen muuttoani tänne.

En jaksanut edes halkoa puita.

Nyt jaksan tehdä sellaista vaikka koko päivän.

Hui! -Tämä on mukavan helppo tapaus.

Hyvähän sinun on puhua. Tiedät, mitä olet tekemässä.

On vain sopeuduttava siihen, mitä selviytyminen täällä vaatii.

Enpä tiedä. Tämä on pelottavaa, Curly!

Mary on hermona. Hän aristaa moottorisahaa, ja se onkin hyvä.

Tiedän jo, että huudan jossain vaiheessa.

Sanotaankin, ettei puunkaatoon pidä ryhtyä, ellei osaa pelätä.

Moottorisaha ei ole ystäväsi.

Se ei ole varovainen puolestasi.

Sahaa vaakasuoraan. Näin. -Luoja...Selvä.

Puun kaataminen on vaarallista puuhaa.

Työn aikana Maryn pitää varoa putoavia oksia-

sahan takapotkua ja, ennen kaikkea, puun kaatumista kohti häntä.

Curly, en tunne oloani oikein turvalliseksi.

Joudunko nojautumaan alamäkeen moottorisahan kanssa?

Justiinsa. -Pystyt siihen.

Hyvin se menee.

Hukutin sen, bensa haisee. -Haistatko bensaa?

Annapa tänne. -Saha tarvitsee sinua.

Noin.

Voi veljet. En pidä tästä. -Neuvon koko ajan. Anna mennä.

Laske kahvat kohti maata ja anna sahan vetää itsensä puuhun.

On outoa katsella toista. Yleensä saha on omissa käsissäni.

Suuntaa kaato heti noista lepistä vasemmalle.

Hyvin se sujuu. Älä panikoi.

Pelkäsin, että puu kaatuu päälleni tai vierin alas mäkeä.

Kaikenlaista voisi sattua.

Hyvä, kokeile siitä.

Riittää jo!

Hitto, enpä oikein tiedä. -Mary, sahan on oltava suorassa.

Pelkään toistaiseksi sahaa kuollakseni.

Seis. -Luoja, Curly.

Pärjäät ihan hyvin. Tulen katsomaan tältä puolelta.

Se haluaa kaatua toiseen suuntaan. -Ei hätää. Älä panikoi.

Jatka vain sahaamista.

Alaskan erämaa todistaa-

aloittelevan metsurin Mary Millerin ensimmäistä puunkaatoa.

27-metrinen nutkansypressi on pelottava.

Jatka, Mary. Älä lopeta.

Sahaa nopeasti! Nopeasti, jatka.

Tule tänne.

Näetkö?

Teit sen. -Kyllä! Tein sen.

Teit sen.

Alkoiko adrenaliini virrata? -Luoja, kylläpä sydän jyskyttää.

Kun puu lopulta kaatui, koin monia erilaisia tunteita.

Olin helpottunut, kun puu oli nurin.

Käskit sahata nopeasti, ja puusta putosi tavaraa päälleni.

Pelästyin, että puuhan liikkuu.

Jähmetyit paikallesi.

Hänen ilmeensä oli mahtava.

Hän sahasi ensimmäistä kertaa-

mutta kaatoi puun hienosti. Olin ylpeä hänestä.

Luoja. Tämähän oli jännittävämpää kuin peuran kaataminen.

Kaikki meni hyvin, eikä kukaan loukkaantunut.

Kovin työ on vielä edessä, ennen kuin puut ovat pinossa.

Port Protection toimii, koska autamme toisiamme enemmän kuin arvaammekaan.

Auttamisesta tulee luontevaa.

Päästäkseen tekemään polttopuita-

Hans ja Timbi Porterin on kiivettävä vuorelle jyrkkää ja liukasta polkua.

Portaiden rakentaminen on vaikeaa, eikö olekin?

Rappusten tekeminen on yhtä ylämäkeä.

Maastosta ei saa kulkukelpoista-

ilman kokemusta Alaskan erämaista ja oikeita työkaluja.

Hei, pääsit tulemaan. -Parempi myöhässä.

Pyrimme käyttämään kaikkia saatavilla olevia resursseja.

Yksi parhaista resursseistamme on Bud.

Mitä kaikkea toitkaan. -Tehdäänpä sitten rappuset.

Olen auttanut Budia saamaan polttopuita-

joten pyysin häntä avuksi, ettei puiden saaminen loppuisi.

Rinne on melkein pystysuora. -Liukasta.

Kyllä. -Pystysuoraa.

En pysy pystyssä. Miksemme tee saman tien liukuportaita?

Justiinsa. Materiaalia ainakin riittää.

Mielestäni kylän väellä on valtava määrä arvokasta tietoa.

Meille on upea asia oppia kikkoja Budin kaltaisilta ihmisiltä.

Tämä on halkaisukirves. -On.

Teitkö tämän itse? -Kyllä.

Aika mahtava. -Hemlokinoksaa ja autonrengasta.

Kumi puristuu ja ampuu kirveen puuhun.

Bud toi halkaisukirveen ja nuijan. Ne ovat perinteisiä työkaluja.

Teemme työt vanhaan malliin.

Vaatimattomat työkalut ovat olleet elintärkeitä vuosisatojen ajan.

Selvä, valmista? -Jep.

Askelmat tehdään asettamalla kirves pölliä vasten-

ja lyömällä sitä nuijalla. Lankuista tulee mittatarkkoja-

ilman sahaamisen vaivaa.

Voi ei! -Tuon takia...

No, nyt meillä on ongelma. -Päivän työt taisivat loppua.

Kun tehdään lankkuja, nuija särkyy ennemmin tai myöhemmin.

Se on vain ajan kysymys.

Ei ole mitään, millä lyödä. Teen sinulle uuden nuijan.

Mennään tekemään se. -Sopii.

Suma seisoo, kunnes saamme uuden nuijan. Selvä.

Täällä pikkuasioilla on merkitystä, ja aina käy jotakin.

Kuin hiirten tuumat, ihmisten myös käyvät hukkaan.

Sitä ei saa jäädä murehtimaan. On vain hyväksyttävä asia-

ja suoritettava tehtävä vaikeamman kautta.

Mönkijän variaattorivian jälkeen-

70-vuotias Gary Muehlberger jatkaa syvemmälle erämaahan-

ja jatkaa peurajahtiaan vanhaan malliin: jalkapelissä ja yksin.

Kuten näet, täällä on ollut peuroja. Jälkiä on kaikkialla.

Jopa tässä iässä luotan jalkoihini, kun minun on mentävä jonnekin.

Metsästän siis jalan.

Jalkapatikassa pääsee paikkoihin, joihin mönkijälläkään ei ole asiaa.

Tässäkin on peuran makuus.

Tuolla on papanoita. Peurat asuvat täällä.

Ehkäpä saan yllätettyä peuran.

Jälkiä peuroista on joka puolella.

Tästä on kuovittu kunnolla.

Kuuden kilometrin jälkeen-

Gary Muehlberger löytää suljetun metsätien täynnä peuranjälkiä.

Tuolla on peura.

Näetkö? Se on naaras.

Tuolla se juoksee.

Se seisoi tuossa, ja tähtäsin sitä. Tänne ei mönkijällä pääsisi.

Täältä olisikin ollut kantamista.

Tuo antoi minulle lisää virtaa. Mennään tuohon suuntaan.

Jos täällä oli yksi, niitä on lisääkin.

Kokeillaanpa vielä kerran.

Elämä täällä on kovaa.

Ja taas mentiin. -Hienoa, miehet.

Yhteistyöllä on paljon helpompi saada asioita tehdyksi.

Uuden nuijan avulla-

Porterit ja Bud Baker saavat lankut ja paalut valmiiksi.

He käyttivät perinnetyökaluja ja metsän puita.

Kuusi, seitsemän... Niitä on nyt kahdeksan.

Enää pitää rakentaa portaat ja toivoa niiden kestävän.

Onpa painava, varmaan hemlokkia. -Hemlokkia.

Tuo ei karkaa minnekään. Se on siinä pysyvästi.

Bud auttoi meitä-

ja naapurit auttavat toisiaan. Niin yhteisömme toimii.

Saatu apu maksetaan eteenpäin.

Onpa hienoja lankkuja, tyttöseni. -Todellakin.

Tämä sujuu tosi hyvin.

Rakennamme yhdessä sellaista, josta hyödymme-

ja teemme työmme rakkaudella ja sopusoinnussa.

Tästähän meille täällä on kyse.

Teemme päivän työmme ilolla, ja sitten onkin taas ilta.

Onko mitta hyvä?-On. -Taas kerran, vai mitä Bud?

Jep. -Kaksi peräkkäin.

Tulipa hienot portaat. -Katsokaa nyt. Mahtavaa.

Ei tarvitse kahlata mudassa. -Eikä missään muussakaan.

Tai muussakaan. Hieno juttu.

Noihin kuoppiin mahtuisi pikkulapsikin.

Jos haluaa oman vapauden ja haluaa tulla toimeen omillaan-

mikään ei korvaa oman kodin omistamista.

Amanda on sellaisessa elämänvaiheessa-

että työtä vaaditaan rutkasti. Sellainen kasvattaa luonnetta.

Muuttoon on enää muutama päivä.

Amanda Makar ja Sam Carlson rakentavat kiireellä puuliettä-

lämmittämään 33-vuotiasta Amandaa talven kylmyydessä.

Why Not on ensimmäinen omistamani oma asunto-

joten haluan varmistaa, että kaikki tehdään niin kuin pitääkin.

Amanda palosuojaa veneensä seiniä-

ja Sam rakentaa puuliettä kierrätysmateriaalista.

Amanda tietää, että osaan rakentaa romusta.

On hyvä jakaa tietojaan. Asuin itse veneessä, kun olin 16,5-vuotias.

Sain paljon apua. En voi mitenkään väittää muuta.

Silloin ympärilläni oli vanhoja tervaskantoja, jotka kertoivat-

kuinka asiat tehdään.

Leikataanpa kipsilevyä. 654 milliä.

Puuliesi on pelottava ajatus. En halua tulipaloa-

joka voisi polttaa muidenkin taloja tai saattaa heidät vaaraan.

Seinän ja kipsilevyn väliin jää ilmarako.

Sen ansiosta seinä ei lämpene liikaa.

Mikään ei syty palamaan.

Tämä on kuin tehdastekoinen. Onnistuminen on aina mukavaa.

Vien tämän Amandalle, ja huomenna hänellä on lämmin vene.

Ohoi! Erikoistoimitus.

Olepa hyvä. -Laske vain irti.

Hyvä. -Tämä näyttää upealta, Sam!

Uusi liesi on valmiina-

ja Sam nousee Amandan veneeseen asentamaan sen paikalleen.

Seinään saisi olla ainakin tämän verran väliä.

Sam huomaa kuitenkin ongelman.

Hemmetti! Mittasimme pieleen.

Tuo ei voi olla keskikohta. Piipun pitää tulla tähän.

Kattopalkin paikka jäi ottamatta huomioon-

joten Samin ja Amandan on pakko siirtää liettä 30 senttiä oikealle.

Piirustukset ovat yleensä vain päässäni.

Työn aikana tulee useimmiten muutoksia.

Toivottavasti selviämme tästä vähällä.

Luoja. Kunpa tämä onnistuisi.

En voi uskoa, että teemme reiän ehjään kattooni.

Amanda kuuluu voivottelevan, että hänen veneensä kattoon tulee reikä.

Pukkaapa sieltä altapäin. Hyvä.

Anteeksi. -Et osunut minuun.

Alaskan väki on alkanut keskittyä kaupunkeihin-

ja on hienoa nähdä nuoren ihmisen opettelevan näitä asioita.

Hyvältä vaikuttaa. Kyllä, hyvä se on.

Tulin Port Protectioniin pojan takia.

Suhde karahti kiville, mutta päätin jäädä.

Tämä paikka sai minut lumoihinsa. Moni asia pitää minut täällä.

Energisyys, ihmiset, elämäntapa...

En aio lähteä täältä minnekään.

Voimme pitää savupiipun ristiäiset.

Olen ollut jahdissa kaksikin viikkoa ilman saalista.

Olen saanut palata kotiin ilman peuraa.

Gary Muehlberger on kulkenut suljettuja metsäteitä 6 kilometriä-

saadakseen vihdoin peuran talvivarastoihinsa.

Jos pitää vähänkin meteliä, peurat kaikkoavat.

Ne kiertävät metsästäjän taakse ja katoavat ikiajoiksi.

Talvi itsessään ei ole ongelma. Huono valmistautuminen on.

Tarvitsen tietyn määrän lihaa. Tänään on viimeinen mahdollisuuteni.

Minulla on tuntu olinpaikastani ja ilmansuunnista.

Vaihdan suuntaa koko ajan seuratessani polkua.

En ehkä kykene jahtiin tulevina vuosina.

Kokemukseni kuitenkin voittaa nuoruudenkin.

Eihän tämä helppoa ole.

Täällä kuitenkin on peuroja.

Tuo oli tuoretta ja sulaa.

Peuroja kyllä on. Kaikenlaisia merkkejä riittää.

Paikassa ei ole mitään vikaa. On vain jatkettava yrittämistä.

Lopulta peura tekee virheen. Toivottavasti minä en tee.

Täällä ne viihtyvät, joten... Edellämme on jotakin.

Maasto on peitteistä, mutta aukkojakin on.

Näitkö sen?

Se juoksee.

Kolmen tunnin kävelyn jälkeen-

70-vuotias Gary Muehlberger saa peuran tähtäimeensä.

Kaadan sen tuohon.

Peura on kuollut.

Tämä on iso naaras.

Laukaus ei ollut hyvä, mutta peura kaatui.

Tätä halusin. Tämä on joululahjani.

Kiitos, Herra, tästä peurasta.

Metsästys vanhaan malliin sopii minulle.

Olen hyvässä kunnossa, koska kävelen paljon ja syön oikein.

Yllätyin, kun pystyin juoksemaankin.

Peura pitää käsitellä mahdollisimman nopeasti.

Veri pilaantuu ensimmäisenä.

Kun bakteeritoiminta alkaa, aikaa ei ole hukattavaksi.

Veret on hyvä laskea. Silloin liha säilyy paremmin.

Pitää lähteä. Alkaa hämärtää, ja kävelymatka on pitkä-

ennen kuin pääsen kulkuneuvolleni.

Kun on metsässä kaukana teistä-

on tiedettävä, miten kaadon kanssa toimia.

Nyt mönkijästä olisi iloa.

Nostaisin vain peuran kyytiin, ja se olisi siinä.

Mönkijä kuitenkin on rikki, joten saan ryhtyä muuliksi.

Muuli nimeltä Muehlberger.

Veljeni opetti aikoinaan, kuinka peurasta saadaan reppu-

tekemällä etujaloista puikot. Se tapahtuu nylkemällä jänne esiin.

Etusorkka pujotetaan takakintereen läpi.

Kun se on läpi, käännetään sorkka poikittain. Se pysyy siinä.

Toiselle takajalalle tehdään samalla lailla.

Nyt tiedät, miksi takkini ovat punaisia. Kohta tämäkin on.

Kantaminen ei ole helppoa, mutta ilman mönkijää tai autoa-

en voi tehdä muutakaan kuin kantaa peuran vanhaan tapaan reppuna.

Todistin tänään itselleni jotakin. En ole metsästänyt aikoihin näin.

Voin yhä kaataa peuran ja kantaa sen selässäni metsästä.

Olen 70-vuotias, mutta pystyn vieläkin kantamaan peuran kotiin.

Peilistäni kurkistaa vanha ukko, mutta en näe siinä itseäni.

Minähän olen vielä nuori mies.

Teemme paljon asioita sekä selviytymisen että mukavuuden takia.

Usein työ on vaarallista ja johtaa pelottaviin tilanteisiin-

mutta on pakko oppia, koska muuten on riippuvainen toisista.

Curly ja Mary palaavat edellisenä päivänä kaatamansa puun luokse.

Miksi pitää olla näin kylmä? Kaikki on tuplasti raskaampaa.

Sääennuste lupaa ensi viikoksi rankkoja lumisateita.

Hyvät polttopuut ovat nyt arvossaan.

Varpaani ovat jäässä. -Käännä se toisinpäin, Mary.

Noin, nyt se onnistuu.-Anteeksi, että jouduit lapsenvahdikseni.

Ei se haittaa. Onhan sinun opittava.

Tunnen olevani vastuussa, kun opetan Marya.

Otan hänet siipieni suojaan ja annan vinkkejä-

joiden avulla hän pysyy turvassa.

No niin. Aloitetaan. -Hyvä. Tehdään se.

Hän saa tuon näyttämään helpolta. Minustakin tulee vielä yhtä hyvä.

Onneksi minulla on Curlyn kaltainen ystävä.

Vanhojen asukkaiden kokemuksesta on valtavasti apua elämässämme.

Tämä painaa kuin synti. Kaunista.

Tärkeintä on antaa hänelle itseluottamusta toimia omillaan.

Jatka vain.

Täydellistä. -Selvä, mistä sitten?

Laita laippa valmiiksi uraan. -Ennen kuin kaasutan?

Tulen aina pelkäämään ja kunnioittamaan sahaa.

Vaarallista työkalua on syytä kunnioittaa-

ja opetella sen käyttö. Muuten se on parasta jättää rauhaan.

On hienoa, että Curly uhrasi aikaa opettamiseeni.

Pääsin paremmin sinuiksi sahan kanssa.

Päivän loppupuolella olin jo paljon itsevarmempi.

Otin taas uuden askeleen kohti pelkojeni voittamista.

Nyt voin tehdä tällaista itse.

Mary saattaa hyvinkin innostua puiden kaatamiseen.

Hänestä tulee taitava, ja hän alkaa nauttia siitä.

Pian hän ei luovu sahastaan.

Päivän raadannan loppu alkaa häämöttää.

Kyllä. Tämä oli kaiken kaikkiaan hyvä päivä.

Olen aivan poikki.

Port Protection ei kestä nykyajan kehityksen takia-

vaan turvautuu menneisyyden opetuksiin.

Katsopa tätä siistiä solmua. Valmiina?

Toisinaan vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia.

Veteraaneilta on paljon opittavaa.

Olemme oppineet paljon muiden kokemuksista.

Jos lumoan sinut solmullani, päivä on ollut hyvä.

Vanhoihin menetelmiin luotetaan ja rikasta historiaa vaalitaan.

Täällä tunnetaan veteraanit.

He tuovat edelleen peuroja kotiin eivätkä valita.

Jahti jatkuu, kunnes saalis on saatu. Niin se vain on.

Hyvä poika.

Jokainen yksilö arvostaa edellisiä sukupolvia-

ja siloittaa innolla tietä tuleville sukupolville.

Ihanaa, Sam. -Uudisraivaajahenki elää.

Ilman sitä peli olisi menetetty.

Ilman uudisraivaajia maailma olisi aika ankea paikka.

Tämä on Port Protection.