Original subtitles

-Missä muut ovat? -Vanhalla asemalla.

Palasimme hakemaan puhelinta.

-He etsivät jotain. -Matkalaukku on löydettävä.

Se tuskin oli radio.

Löysimme ruumiin.

Sarah Jackson.

Tapahtui onnettomuus, ja menetimme aseman.

Menetimme rakkaan kollegan Sarah Jacksonin.

Tämä on minun syytäni.

Sarah ei kuollut tulipalossa.

Hänet murhattiin.

Todisteet haluttiin hävittää.

Löysin ne.

Löysin, mitä he etsivät.

Damian täällä.

Kuuntele minua.

Jätin sinulle lahjan Polarikseen.

Luulit hävittäneesi sen, mutta et onnistunut.

Haluan, että heräät joka aamu miettien, onko se vielä siellä.

Kun jää sulaa, he löytävät sen.

Sitten kaikki saavat tietää,

mitä teitä Sarah Jacksonille ja meille kaikille.

Tiedän, ettet kykene tuntemaan syyllisyyttä.

Siksi pelko saa riittää.

VIIDES JAKSO

PALAUTETTAVA SARAH JACKSONILLE

Siinä se oli. Todiste, jota kaikki etsivät.

Hitto.

Theseuksen oli määrä löytää ulos labyrintista lankakerän avulla.

Puhelinkaapeli oli minun lankakeräni.

YHTEYSHUONE

Voi paska.

Kaikki oli tuhoutunut.

Olimme ansassa.

Keinot olivat lopussa.

-Maggie, minä tässä. -Aki.

Kuuleeko kukaan?

Löysin yhteyshuoneen.

Täällä on täystuho.

Palataan takaisin.

Hyvä on. Tännepäin.

Annika?

Annika, kuuletko minua?

Annika.

Annika!

Annika!

Annika, oletko kunnossa?

Minä eksyin.

Minä eksyin.

Hänellä oli kaksi tytärtä.

-Annika? -Hän on täällä.

Viedään Sarah pois täältä.

Tarvitsin ruumista.

En voinut todistaa murhaa ilman ruumiinavausta.

Mitä mieltä olet?

Kyllä. Niin on hyvä.

Tilaa ei ole.

Jätetään osa varusteista.

Viedään Sarah kotiin.

Ajatus ei miellyttänyt.

Heidän piti kuitenkin esittää meidän vuoksemme.

Selvä.

Hyvä on.

Teimme oikein.

Perhe ansaitsi totuuden.

-Hän on tukevasti kiinni. -Pakataan teltta ja lähdetään.

Annika.

Juustokakkua...

Minä puhun hänelle.

-Kirsikkapiirasta, juustokakkua... -Annika?

Oletko kunnossa?

Unelmakakkua, kirsikkapiirasta ja juustokakkua.

Mitä hän sanoi?

Unelmakakkua, kirsikkapiirasta...

Jestas.

Anteeksi.

Hän erehtyi mustikasta.

Unelmakakkua maanantaisin,

mustikkapiirakkaa keskiviikkoisin -

ja juustokakkua perjantaisin.

Polaris V:n jälkiruokalista.

Hän istui aina yksin nurkkapöydässä.

Hän kirjoitti muistiinpanoja pää painuksissa.

-Ruokalassako tapasit hänet? -Kyllä.

Ennen lähtöäni keräsin rohkeutta jututtaa häntä.

Hän tokaisi ensimmäisenä:

"Sinä syöt aina noita kakunkuvatuksia."

Ostin hänelle palan kakkua vakuuttaakseni hänet.

Näin hänet seuraavan kerran vasta keväällä pelastusoperaation jälkeen.

Kävin hänen luonaan sairaalassa.

En tiennyt, mitä odottaa.

Missä kunnossa hän oli?

Hänellä oli tuttu katse.

Ihmisen, jonka sydän on jäänyt toisaalle.

Ostin mustikkapiirakkaa.

Yhtäkkiä hän alkoi nauraa.

"Nythän on perjantai!"

En tajunnut aluksi.

Hän muistutti, että perjantai oli juustokakkupäivä.

Vein hänet alakerran kahvilaan syömään juustokakkua.

Se maistui hirveältä.

Meitä se ei haitannut.

Löysimme toisemme uudelleen.

Toivottavasti löydät hänet.

Miksi hän sanoi niin?

Lääke vaikutti muistiin.

Kyse on selviytymisestä.

Ruumis palauttaa mielen aikaan, jolloin olo oli turvallinen.

Tule. Meidän täytyy lähteä.

Tule.

Myrsky laantuu kohta.

Sitten lähetämme etsintäpartion asemalle.

-Entä jos häntä ei löydy? -Johan.

Entä jos hän ei selvinnyt?

Entä jos hän selvisi vain...

Nääntyäkseen nälkään tai kylmyyteen?

Kuule...

Me löydämme hänet kyllä.

Olen varma siitä.

Ennuste näyttää hyvältä. Palaan ilmaan.

Mitä sitten tapahtui?

Muistikuvani ovat hämäriä.

Palasimme Polarikselle.

Maggie?

Maggie, oletko kunnossa?

Olen.

Löysin villapaidan asemalta.

Mitä tämä on?

Jos veri on Sarahin, hänet murhattiin.

Senkö vuoksi surmat tapahtuivat?

Niin. Yksi porukasta on surmaaja.

Kaikki ovat sekaantuneet juttuun, mutta vain yksi on surmaaja.

Hänen täytyy siis odottaa... että olemme yksin.

Tarvitaan este.

Tappaja ei pääse sisään.

Hän yrittää varmasti uudelleen.

Tarvitsen neuloja.

Tainnutan tappajan nukutusaineella.

Sitten tämä painajainen päättyy.

Meillä oli suunnitelma. Ei hyvä, mutta tyhjää parempi.

Valitettavasti tappajallakin oli.

Lämpötila on enää 15 astetta.

Tappaja on sammuttanut sähköt.

Huone on eristetty, joten aikaa on vielä hiukan.

-Missä säätimet ovat? -Yhteyshuoneessa.

Meidät savustetaan ulos.

Maggie.

Et saa nukahtaa.

Muuten et ehkä enää herää.

Jutellaan.

Mistä me juttelisimme?

Kerro, mitä aiot tehdä, kun pääsemme pois.

Sairasosastoltako?

Ei, vaan koko paikasta. Kotiin.

Menen siskoni kanssa oluelle.

Juhlimme ensimmäistä onnistunutta napatalveani.

Minä ostan tonnin jäätä ja sulatan sen kostoksi.

Älä naurata.

Haluan kadottaa itseni johonkin.

Johonkuhun ihmiseen.

Aki...

-Pelkäätkö minua? -Ei tämä sitä ole.

Mitä sitten?

Emme voi tehdä suunnitelmia.

Tietenkin voimme.

Olemme vankeina keskellä jäätikköä emmekä pääse pois.

Kohtaloksemme koituu joko kylmyys tai tappaja.

Ehkä Erik pimahtaa tai virta loppuu.

Lopulta menetämme järkemme ja odotamme kaiken loppua.

-Emme me kuole. -Et tiedä sitä.

Me selviämme.

Tuo on pelkkää sanahelinää.

Mitä sitten tapahtui?

Mitä sitten tapahtui, Maggie?

Yritän paeta.

Et voi.

Emme voi vain istua täällä odottaen kuolemaa.

Odota tässä. Käyn katsomassa.

Voi paska.

Sain lämmöt päälle.

Aki!

Kuka kimppuunne hyökkäsi?

En tiedä.

En nähnyt miehen kasvoja.

Auta minua. Erik, auta! Rukoilen sinua.

Ole kiltti.

Erik. Ei!

Päästä minut sisään, senkin pelkuri!

Olen pahoillani.

Minä tapoin hänet. Tapoin Ramónin.

Et voinut muuta, Maggie.

-Maggie. -Johan, tule tänne.

Emme voi jatkaa. Maggie on kokenut hirveitä.

-Hyvä on. -Haastattelu on ohi.

Mihin sinä menet?

Maggie, omatuntoni ei salli hänen...

Ei.

Hoidetaan tämä loppuun.

Minun on pakko saada tietää.

Tulitko saattamaan työn loppuun? Siitä vain.

Pidä vain turpasi kiinni, saatana!

Ihmisiä kuolee, koska pysyt hiljaa.

Minulla ei ollut vaihtoehtoa.

Noinko sanoit Ebballekin, kun hän pyysi sinulta apua?

Käskit hänen pysyä hiljaa, ja nyt hän on kuollut!

Aki.

Ei hätää. Minä tässä.

Oletko kunnossa? Nouse istumaan.

Ei hätää.

Mitä?

-Oletko kunnossa? -Veri ei ole minun.

Ei hätää.

Tekijä on Ramón.

Kaikki on hyvin.

Sarah.

Tule.

Voi helvetti.

Ramón ei toiminut yksin.

Arthur tai Annikako?

Hitto.

Yritimme keksiä, miksi hän halusi Sarahin ruumiin.

Mahdollisuutemme selvittää Sarahin kohtalo hupenivat kovaa vauhtia.

Menimme Ramónin huoneeseen.

Toivoimme löytävämme sieltä jotain.

Mitä te löysitte?

En muista.

Muistissani on aukkoja.

Muistaisitko asemalla?

-Johan... -Voimme viedä sinut sinne.

En tiedä. Ehkä.

Täällä ei ole ketään.

Kuulkaa! Hei!

Tämä paikka ei piittaa kohtalostamme.

Mitä helvettiä?

Empatia vie hautaan.

Lopeta. Päästä meidät pois.

Saamme panikoida rauhassa.

Teidät kaikki sietäisi ampua.

Maasta sinä olet tullut.

Maaksi sinun pitää jälleen tuleman.

Tekijä voi olla kuka tahansa.

Mitä me etsimme?

AJATUKSIA B. PASCAL

Universidad Complutense.

Kirja on lainattu 17 vuotta sitten ja jätetty palauttamatta.

Löysimme puhelimen laatikosta.

Yritimme avata lukituksen.

Puhelimessa voi olla jotain tärkeää.

-Se on lukittu. -Haluatko arvata koodin?

Lottovoittokin irtoaa helpommin.

Puhelimen tiedostot on salattu.

Aki keksi jotain.

Kaikki kirjat ovat melko uusia.

Paitsi tämä.

Kirja on ollut Ramónilla lähes 20 vuotta.

Oliko hänellä pakkomielle?

Eräs ajatus juolahti mieleeni.

Jos Pascal oli Ramónin suosikkikirjailija...

Pascalin kolmio. Se on eräänlainen numerojärjestelmä.

Kukin numero on sen yläpuolella olevien numeroiden summa.

Järjestelmän avulla voidaan luoda numerosarjoja.

Mikä tuo on?

Saamme puhelimen auki numeroiden avulla.

Hae puhelin.

Ramón saattoi luoda koodin kaavan avulla.

-Kannattaa yrittää. -Vaihtoehtoja on useita.

Numeroita on kuusi.

Kuudes rivi on ensimmäinen, jolla on kuusi vertaamatonta numeroa.

Yksi, kuusi, yksi...

Kaksi, nolla.

Hän on poistanut kaikki keskustelut ja sähköpostit.

Kuvia ja videoita on paljon.

-Mitä paskaa tämä on? -Näytä.

Tämä on hirveää.

Millainen ihminen säilyttää tällaista puhelimessaan?

Ramón ilmeisesti nautti siitä.

Tuollainen saasta kiihotti häntä.

Ehkä Sarah sai tietää, ja Ramón tappoi hänet.

Miksi hän tappoi kaikki muut? Levisikö tieto?

Entä jos kyse ei ollut Sarahista?

Tällainen paska tietää vankilatuomiota.

-Jos joku muu tiesi... -Kiristettiinkö Ramónia?

Ehkä.

Mikä hätänä, Maggie?

Puhelimessa oli muutakin.

Polaris V.

Katsokaa kuvaa.

Tämä kuva on otettu tulipaloiltana, jolloin Sarah kuoli.

Tuo villapaita.

Hän se oli.

Arthur tappoi Sarah Jacksonin.

Oletko aivan varma?

Surmaajan on pakko olla Arthur.

Missä paita on?

Minä otin sen, ja sitten...

Mitä sitten?

-En muista. -Mieti, Maggie.

-Minä yritän. -Yritä kovempaa.

Johan, palataan Maggien huoneeseen.

Arthur Wilde.

Hän on yksi maailman etevimmistä tieteenharjoittajista.

Hän on erittäin lupaava -

ja aikaansaava tutkija.

Hän on hyvä työssään.

Viemme yhdessä loppuun aloittamamme hankkeen.

Hän keskittyy täysillä tutkimushankkeensa onnistumiseen.

Hänen tutkimuksensa on loistavaa.

Sain häneltä mahtavan tilaisuuden.

On kunnia saada työskennellä hänen kanssaan.

Ihailen hänen toimintaansa planeettamme hyväksi.

Erik.

Ei, Erik.

Erik.

Ei!

Missä Sarahin ruumis on?

-Kerro! -Ääni tulee alakerrasta.

Armoa.

Erik.

-Erik, laske ase. -Älä puutu tähän.

Et saa.

Näitkö, mitä hän teki Sarahin ruumiille?

Olit oikeassa. Tämä olisi pitänyt tehdä kahdeksan vuotta sitten.

Arthur täytyy saattaa vastuuseen. Sarah ansaitsee oikeutta.

Sarah kyllä, mutta Arthur ei.

-Pysäyttäkää hänet. -Ole hiljaa!

En jaksa enää salaisuuttasi.

Tunnen Arthurin paremmin kuin te.

Saatte katua, jos annatte tuon niljakkeen avata suunsa.

Anna olla, Maggie. Ruoja ansaitsee kohtalonsa.

Aki on samaa mieltä kanssani.

Arthur pääsisi liian vähällä. Niin ei saa käydä.

Maailma ansaitsee kuulla totuuden.

En kuule häntä enää.

Erik!

Erik!

Erik, älä kuole. Erik!

Erik.

Erik, sinnittele.

Hän aikoi tappaa minut.

Hän kuunteli minua!

Mies pimahti.

En minä häntä pelkää.

Erik olisi tappanut sinutkin.

Juokse!

-Mitä aiot? -Juokse!

Tämä on hätäsanoma. Toistan: tämä on hätäsanoma.

Ottakaa välittömästi yhteyttä kansainväliseen pelastusryhmään.

Olemme kadottaneet satelliittiyhteyden -

ja tarvitsemme kiireellistä sairasapua.

Pelästytit minut, Maggie.

Luulin jo hetken, että...

-Mitä oikein teet? -Olen tohtori Annika Lundqvist...

Oletko kunnossa?

Tutkimusryhmämme viettää talven Polaris VI:lla.

Minä en ole varma. Tuota...

Taidan tarvita lääkärin apua.

Oletko nähnyt Larsia?

-Tohtori Olanderiako? -Hän tietää, mitä tehdä.

Anna minun auttaa. Miltä sinusta tuntuu?

Niin...

Tuntuu, että otteeni lipeää.

Tänäkin aamuna taistelin puoli tuntia kenkieni kanssa.

Ne puristivat kamalasti.

Sitten tajusin laittaneeni ne vääriin jalkoihin.

En ollut erottanut oikeaa vasemmasta.

-Annika. -Niin?

Mitä Polaris V:llä tapahtui?

Mitäkö tapahtui?

Mitä Sarah Jacksonille tapahtui?

Tekstitys: Tiina Häkkinen www.plint.com