Original subtitles

Olemme myöhässä aikataulusta myrskyn takia.

-Mitä? -Minä muuten inhoan palelemista.

Senkin sika! Kuka oikein luulet olevasi?

Puutun asiaan, jos haluan. En tarvitse sinun lupaasi!

Mikä sinua oikein vaivaa? Hiton egoisti.

En halua jakaa huonetta ventovieraan kanssa.

-Sinne mahtuu kolme henkilöä lisää! -Varmasti. Entä sitten?

-Entä sitten? -Viktor?

Etkö ole kuullut yhteisvastuusta, senkin nuija?

Viktor? Tule tänne.

-Anteeksi. Herätinkö sinut? -Hän on täällä.

-Kuka? -Grete.

Häneen on hyvin vaikea saada yhteys, kun metelöit ulkopuolella.

Hän on idiootti. Hän luulee voivansa maata tuolla kuin kuningas,

kun me raihnaiset makaamme lattialla.

Grete on levoton.

Tuo kuulemasi ääni on jotain muuta.

Se on todellinen ääni. Jokin kolisee.

Rakentajat ehkä unohtivat kiinnittää...

Etkö ymmärrä?

Hän varoittaa meitä.

-Mistä? -Pahan läsnäolosta.

Etkö hiukan liioittele?

Toivon tekeväni niin.

-Menen katsomaan, mistä ääni tulee. -Pysy täällä.

Käyn vain katsomassa ja tulen heti takaisin.

VAIN HENKILÖKUNNALLE

Hei.

Mitä pirua?

Viktor on kuollut.

Häntä on puukotettu. Pisto on noin 15 senttiä syvä.

Näitkö mahdollista murha-asetta?

En. Sanoit, ettei rikospaikkaan saa koskea.

Ei saa koskea, mutta voihan sitä katsoa ympärilleen.

Kysy työmiehiltä, puuttuuko heiltä työkaluja.

Selvä.

-Mitä teen tyttöjen suhteen? -Et mitään.

Kaksi ihmistä kuoli.

-Minun on tehtävä jotain. -Älä tee mitään.

Älä ajattele tai sano mitään.

Jos lääkärinä olisin saanut potkut -

ja olisin tapaturmassa, katselisinko kuolemia sivusta?

Lääkärinä minäkään en tekisi niin.

Puhun pomoni kanssa.

-Anteeksi. Voitko auttaa? -Tulen hetken päästä.

Miten voin auttaa?

Tiedätkö, osaako joku käyttää tätä?

Se toimii lyhytaaltotaajuudella.

-Selvä. -Tällä vaihdetaan kanavaa.

-Haloo? Näinkö? -Toivottavasti onnistaa.

Haloo?

-Kuuleeko joku minua? Can you hear me? -Kyllä kuulen.

-Hei! Kuuletko minut? -Hei!

-Kuulen sinut. Kuuletko minut? -Kuulen. Missä sinä olet?

-Olen Ken Ivan Kirkkoniemestä. -Kirkkoniemestäkö?

Tiedäthän, missä se sijaitsee?

-Venäjän rajalla, pohjoiseen... -Selvä.

Voitko soittaa yhteen kännykkänumeroon?

-Etkö voi tehdä sitä itse? -Täällä ei ole kenttää.

Näppäile numerot ja pidä puhelinta mikrofonin lähellä.

Mitä saan siitä? Et pyydä pientä palvelusta.

Ei se ole isokaan palvelus.

Neljä, kuusi, seitsemän, nolla.

Seitsemän, kahdeksan, seitsemän.

Kuusi, seitsemän, viisi.

-Se soi nyt. -Hyvä.

-Haloo? -Haloo?

-Hei, minä täällä. -Hanne? Mistä sinä soitat?

Olen vieläkin hotellissa.

En ehdi hautajaisiin tuomaan Danielin tuhkia.

Ei hätää. Ilmoitin Danielin vanhemmille tilanteesta.

-Selvä. -Äänesi kuuluu erittäin huonosti.

Soitan amatööriradiosta.

-Minä hoidin sen. Ken Ivan Kirkkoniemestä. -Mitä?

-Voitko olla hiljaa? -Mitä tarkoitat?

Et sinä, vaan...

Toisessa päässä on ukko Kirkkoniemestä.

Ukkoko? Olen 43.

Kiitos tiedosta. En halua, että kuuntelet enempää.

Täällä sattui kaksi kuolemantapausta.

-Kuolemantapaustako? -Niin, murhia.

Emme tiedä, kuka on tekijä.

Älä kerro yksityiskohtia, kun joku kuuntelee.

Yritämme yhdistää amatööriradiosi Norjan poliisille,

-jotta he voivat ohjeistaa sinua. -Selvä.

Sillä aikaa haluaisin...

Et saa missään nimessä toimia ilman Norjan poliisin hyväksyntää.

Se olisi virkavirhe kaikin tavoin.

Selvä.

Mitä haluat, että teen?

Istunko vain täällä?

Kai siihen on olemassa jokin poikkeus?

Jokin tapa joustaa säännöistä. Force majeure.

Sinuun kohdistuva sisäinen tutkinta on vakava.

Jos rikot sääntöjä taas,

menetät työsi, enkä voi auttaa sinua.

Selvä. Ymmärrän.

Mitä haluat, että teen?

Otan yhteyttä Norjan poliisiin. Ole tavoitettavissa kello 11.

Pidä huoli itsestäsi.

Mitä olet siis tehnyt?

Hanne, odota.

Puhuitko pelastajien kanssa? Minun on päästävä täältä heti pois.

-Ilmoitan kaikille niin pian kuin... -Ei, minulla on kokous!

En voi missään tapauksessa...

Puhuimme juuri siitä, mikä luokitellaan luonnonkatastrofiksi. Mitä sinä sanot?

Minusta tämä ei ole sellainen. Tämähän on tavallinen myrsky.

Jotta se luokitellaan hirmumyrskyksi,

tuulen nopeuden pitää olla vähintään 33 m/s.

-Silloin on kyse katastrofista. -Sinä voitat. Olet silti väärässä.

Yritämme ehtiä Finnmarksløpetiin ylihuomiseksi.

1 200 kilometriä koiravaljakolla ja suksilla Finnmarkin halki.

-Vapaaehtoisestiko? -Koirat eivät kai muusta tiedä.

-Ajattelin teitä. -Se on häälahja toisillemme.

Selvä.

Helvetti! Milloin päästätte meidät ulos?

-Mittani on täysi! -Riittää jo!

-Emme pääse täältä pois. -Onko joku meistä kielinyt?

Mistä asiasta?

-Siitä, mitä teemme Oslossa. -Narvikissa.

-Sama asia. -Siinä on vain 1 400 kilometrin ero.

Sinäkö kielit meistä?

Emil, etkö usko, että meidät olisi lukittu tänne muutenkin?

Mitä tarkoitat?

-Mehän olemme... -Sinä siis kielit!

En sanonut mitään! Äitikään ei tiedä, missä olen.

Ei!

-Kuulitko tuon? -Kyllä. Kuulin jotain yölläkin.

-Joku huusi. -Kuulitko meteliä?

Pyydän anteeksi puolestamme.

On harvoin rauhallista, kun käsipallonpelaajat matkustavat.

-Me emme ole syypäitä. -Mekin kuulimme melua yöllä.

-Ulkonahan on myrsky. -Melu tuli kellarista.

Kuului jotain kolinaa ja huutoa.

Sitten sängyn alla on hirviö.

-Mitä jos emme pääse ikinä kotiin? -Älä sano noin.

Se johtui työmiehistä.

He pitävät melua. Ei ole syytä huoleen.

Aivan.

Anteeksi, mutta missä pingispöytä on?

Meidän piti pelata kundeja vastaan.

Teidän pitää odottaa. Siivoamme kellaria.

Sitten meidän pitää keksiä jotain muuta.

Aloitamme harjoitukset, kun olette valmiit.

-En jaksa. -Tulkaa.

-Kai näitte, kuka oli mukana junassa? -Meidän johtajamme.

Mitä hän mahtaa tehdä vasikoille?

Mitä sanot, Adrian?

Se jalaton nainen. Mitä hän kysyi sinulta?

Ei mitään...

-Mitä hän sanoi? -Ei mitään.

-Heidät pitää päästää pois. -Et ole tosissasi.

He huutavat ja hakkaavat seiniä.

Vapaudenriisto on laitonta.

Se oli itsepuolustusta. Kaksi murhaa.

He olivat siellä, kun Viktor murhattiin.

Sitten muitakin on matkalla samaan mielenosoitukseen.

Heitä pitää kuulustella ennen vapautusta.

En voi tehdä sitä ilman Norjan poliisin lupaa.

-Päästän heidät ulos. -Tämä on hätätilanne.

Tämä on minun hotellini.

Hyvä on.

Jos sinulla olisi lapsia, ymmärtäisit.

Anteeksi. Se oli asiatonta.

Noralla on vain minut.

Puhun Norjan poliisin kanssa puolen tunnin päästä.

Teen, mitä voin.

Olkaa hyvät.

Tämän te saatte vielä maksaa. Kuulitko?

Mitä sanoit?

Saatte katua tätä. Ymmärrätkö?

Ymmärrätkö, että teemme ilmoituksen tästä?

Ilmoitamme tästä.

-Hei! -Hei!

-Missä olitte? -Mitä?

Et halua tietää.

-Selvä. -Mitä te teette?

-Pitikö meidän pelata pingisturnaus? -Joo!

-Nyt hetikö? -Selvä.

Yritä nyt.

Se osui sormeen.

Onpa kovaa peliä.

-Mitä nyt? -Saanko minäkin kokeilla?

-Haluatko syöttää? -Syötä sinä.

Olitteko matkalla Narvikiin?

Emme, vaan Pekingiin.

-Mitä aioitte tehdä? -Pekingissäkö?

Isä, voisitko vain katsoa?

Eikä olla mukana, kun pelaamme.

Selvä.

Onko hän isäsi?

On.

-Onko hän poliisi? -Ei ole.

Oletko varma? Hän kyselee paljon.

Joo.

Sellainen minä vain olen.

-Utelias. -Juuri niin.

-Mitä on tapahtunut? -Mitä?

Lähetin on poissa.

-Lähetin? -Ilman sitä ei voi viestiä.

-Oliko se paikoillaan pari tuntia sitten? -Oli se.

Toimisto on kai ollut lukittuna.

Lukittunako?

Miksi se olisi ollut lukittuna?

Kuka haluaisi varastaa ostoslistoja ja loma-aikatauluja?

Selvä. Mitä me nyt teemme?

Ei mitään. Laitan lounasta.

Ei! Tämä on tärkeämpää.

Et voi vain lähteä.

-Tarvitsen lähettimen. -Minun pitää hoitaa työni.

Voi, anteeksi.

Pärjäätkö? Tarvitsetko apua? Työnnänkö sinut jonnekin?

Työnnät? En tarvitse ketään työntämään minua.

-Oho. -Sinun piti osua vihreään. Hävisit.

Sinun vuorosi. Voita puolestani.

Huomasitko? He alkoivat heti iskeä tyttöjä.

Olen nähnyt saman ennenkin. He ovat ääriryhmää.

He omaksuvat sairaita ideoita ja lakkaavat ajattelemasta itse.

He saattavat tehdä mitä tahansa.

Kuka syöttää?

Tuleeko pingiksestä aivopestyksi?

Ei, mutta tytöt ovat haavoittuvaisia juuri nyt.

Mitä paikkaa pelaat?

-Mitä poliisi sanoi? -Joku on sabotoinut radion.

-Mitä? Kuka? -En tiedä.

-Varmasti nuo räkänokat. -He olivat lukkojen takana.

Mitä arvelet?

-Onko sinulla nälkä? -Mitä?

-Ei ole. -Eikö?

Onko teitä muitakin kuin kellarissa olleet?

-Mitä tarkoitat? -Natsimielisiä.

-Mistä sinä puhut? -Mitä varten liput ovat?

Tutkitko meidän kamamme?

Aiotteko heiluttaa lippuja ja yllyttää poliiseja?

En uskonut sinun olevan sellainen.

Hyvä. Kiitti vaan, senkin ämmä.

Pian olette oikeasti telkien takana.

Miksi seurasitte konduktööriä junassa?

En minä tiedä.

-Haastoitte riitaa. -Emmepäs.

-En minä. -Kaverisi sitten. Mitä hän teki?

Ei mitään. Hän ei tehnyt mitään.

Konduktööri katosi yhteen vaunuun.

-Ettekö seuranneet häntä? -Emme, koska...

Se oli lukossa.

Olet karkuteillä.

Sijaiskodistako?

Lastenkodistako? Hoitokodista? Osastohoidosta?

Lopeta jo.

Älä yritä murtaa minua. Et tunne minua.

Tiedätkö, miten konduktööri kuoli?

En tiedä, miten hän kuoli.

Entä Viktor sitten? Hän istui minua vastapäätä junassa.

-Mikä hänellä on? -Hänkin on kuollut.

-Valehtelet. -Valehtelenko?

Kyllä.

Tule.

Katso vain.

Mitä helvettiä?

Mitä helvettiä?

Olet ihan seonnut!

Otan osaa.

Osaatko kertoa, mitä tapahtui?

Viktor ja eräs mies keskustelivat täällä.

Mistä asiasta?

Huone olisi pitänyt jakaa.

-Kuka se oli? -En nähnyt.

Mitä sinä näit?

Täällä on pahuutta.

En olisi saanut päästää häntä.

-Adrian. Tulen mukaan mielenosoitukseen. -Selvä.

Mitä sinä täällä teet?

Kaksi ruumista retkottaa -

alakerran pakastamossa.

Tule sisään.

Mistä tiedät sen?

Tiedätkö sen ämmän pyörätuolissa?

Hän on kyttä.

Keskittykää toisiinne.

Liikettä jalkoihin.

-Hei! -Hei.

Miksi suljitte kundit sinne?

-Mitä mieltä he ovat? -En tiedä.

Isän mukaan he ovat uusnatseja.

Hän luulee tietävänsä kaiken.

Vauhtia nyt!

Jos he ovat niitä, he eivät ole erityisen fiksuja.

-Eivät niin. -Ehkä sillä ei ole väliä.

Se ei ole tässä tärkeintä.

-Entä se punapipoinen? -Adrian? Hän ei puhu meille.

-Oletko nähnyt häntä? -Olen.

Hän meni tuonne.

Miksi hän näytti ruumiit?

Heidät oli kuulemma murhattu.

Hän tuijottaa minua koko ajan.

Luulen, että hän jahtaa meitä tai luulee meidän tehneen jotain.

Olemmeko tehneet jotain?

En tiedä.

Toivottavasti tiedät, mitä teet.

Emil pakotti minut seuraamaan konduktööriä.

Sitten juna törmäsi, ja taju meni hetkeksi.

Tarkoitatko, että Emil tappoi konduktöörin?

-En tiedä. -Ei.

Mitä haluat minun tekevän näillä tiedoilla?

Ajattelin vain, että sinun on syytä tietää.

Puhuit poliisin kanssa. Mitä sanoit heille?

En mitään. Olen pysynyt hiljaa.

On erittäin hyvä pysyä hiljaa.

-Sinulla ei ole mitään syytä huoleen. -Okei.

-Lähde nyt. -Selvä.

Hieno homma, tytöt.

-Ettekö voi mennä jonnekin muualle? -Olemme pian valmiita.

Jos voisitte lähteä nyt...

-Meidän pitää... -Lähdetään. Emme jaksa...

-Olimme hätätilanteessa. -Niin mekin. Pitää levätä.

Näen sinusta, ettet ole traumatisoitunut. Mene huoneeseesi.

Älä seuraa minua.

En voi, kun täällä on paljon väkeä.

Ei. Et ole traumatisoitunut.

-Olenhan. -Etkä ole, riippumatta voinnistasi.

-Yhtä paljon kuin sinä. -Mene huoneeseen!

-Lopeta! -Mene huoneeseen!

Sinä siellä!

Vie minut pois täältä. Lähimpään kaupunkiin.

Ei onnistu tällä säällä.

Mennään moottorikelkalla.

Paljonko haluat? Voin laittaa satatuhatta kruunua Vippsillä.

-Vippsillä? -Niin. Mikä se on teillä? Swish?

-Voin swishata. -Ei kiitos.

Paljonko haluat? Ostan sen moottorikelkan.

Mitä sinä täällä teet?

Baari ei ole auki, ja olet liian nuori.

-Ostan koko moottorikelkan. -Ei kiitos!

Viktor?

Haluan mennä ullakolle, ja se on lukossa.

Se on rikospaikka, tiedät sen.

Niin, mutta haluan tietää, mitä tai keitä on siellä.

Et usko siihen, mitä teen, mutta...

Minuun ottavat yhteyttä jumiin jääneet,

jotka tarvitsevat apua päästäkseen tuonpuoleiseen.

-Miksi he jäivät jumiin? -Koska he ovat levottomia.

Heillä on ehkä jotain kerrottavaa.

Jäikö Viktor jumiin?

En ole saanut yhteyttä häneen.

Tiedän silti, että hänet on autettava tuonpuoleiseen.

Voitko auttaa minua ensin täällä?

Hän se on. Valkoisessa villatakissa.

Hän riiteli Viktorin kanssa.

Voitko tarkistaa tuon laukun?

-Mitä te täällä teette? -Dennis sanoi, että huoneessa on tilaa.

-Etkö halua jakaa sitä jonkun kanssa? -En.

En ainakaan poliisin kanssa.

Tiedät siis sen.

-Se näkyy. -Jos on rikollinen.

-En ole rikollinen. -Mikä sinä sitten olet?

Opiskelin maanpuolustuskorkeakoulussa. Olin muukalaislegioonassa.

Miksi lopetit?

Äärioikeistolaisten aatteidesi takiako?

Mistä tunnet Adrianin?

En tunne häntä. Hän tarjosi apuaan minulle.

Hän ei halua tulla syytetyksi murhasta syyttömänä.

Minun on pakko kysyä, onko teillä oikeutta tutkia tavaroitani.

Mikä tämä on?

Se ei ole minun.

Miten se päätyi tuonne?

Kieltäydyn vastaamasta ilman asianajajaa.

Sitten olet lukkojen takana, kunnes saamme asianajajan.

Sellainen on jo täällä.

Puhuin Michaelin kanssa.

-Aiotko edustaa häntä? -Aion.

Mietin vain sitä, mihin pyrit.

Uhkasit panna hänet lukkojen taakse. Oletko ihan hullu?

Ruotsalainen poliisi Norjassa ei voi nostaa sormeaankaan.

En voi nostaa jalkojani.

-Onko tuo vitsi? -Vitsailenko?

En vitsaile.

Kuka vitsailee, kun kaksi ihmistä on murhattu?

-Milloin? -Viimeksi viime yönä.

Selvä. Michael ei lähtenyt huoneestaan yöllä, joten hänellä on alibi.

Juuri niin.

Löysin hiussolkesi hänen huoneestaan.

-Hiussoljenko? -Niin.

En tiedä, mistä puhut.

Haluan puhua Michaelin todistajan kanssa.

Hän haluaa pysyä anonyyminä poliisin tuloon asti.

Et tullut syömään.

Ei ole nälkä.

Söin jo tarpeekseni.

Nulikka!

-Käykö se? -Kyllä.

Kiitos.

Nukutko tuon kanssa?

Pipon.

Se on minun onnenpiponi.

Onnen... Onko sinulla ollut paljon onnea?

Hei.

Hae puhelimeni kellarista.

Miksi laitoit veitsen laukkuuni?

-Mitä? -Niin.

Kun olit käynyt huoneessani, laukussani oli Hitler-nuorten veitsi.

Okei. En omista mitään veistä.

Joku on voinut antaa sen sinulle.

-Ei. -Ja poliisi...

Hän tutki huoneeni sen jälkeen kun kävit siellä.

-Mitä? -Hänkö antoi veitsen sinulle?

Ei!

En se ollut minä. Vannon sen.

Mistä hän tietää, missä huoneessa olen?

Hän näki, kun lähdin huoneestasi.

Helvetti...

Anna se veitsi. Onko se sinulla?

Anna se veitsi. Tapan sen kytän.

-Tapatko hänet? -Kyllä.

Entä sitten Emil?

Mitä hänestä?

-Suunnitteliko Emil tämän? -Mitä?

Onko tämä jotain säälittävää kapinointia isää vastaan?

-En tiedä mitään! -Etkö?

Vannon sen!

Etkö tiedä mitään? Etkö juuri kertonut, miten se tapahtui?

En ole sanonut mitään. Vannon sen.

Mitä luulet Emilin tekevän sinulle,

kun kerron sinun juoruavan asioista?

VAIN HENKILÖKUNNALLE

Voi helvetti.

Hei!

-Minne sinä menet? -Minun pitää lähteä.

Missä hemmetissä he ovat?

Tulen mukaan.

Haluan näyttää jotain.

Tule.

Puhun kai kaikkien puolesta,

kun sanon, että haluamme tietää, mitä tapahtui.

Totta kai.

Olen pahoillani. Olemme yhä eristyksissä.

Toivomme pelastajien saapuvan huomenna.

Kai meidän kuuluisi tietää, jos hotellissa olisi murhaaja.

Vai mitä?

Eikö joku murhattukin viime yönä?

Ja junan konduktööri on kuollut.

Rauhoitu. Se on poliisin työtä. Emme tiedä mitään.

Täällä on tutkija. Hän voisi kertoa jotain.

Tarjoamme oluet baarissa.

Norjalainen vei moottorikelkan.

-Hän ei ole päässyt vielä pitkälle. -Mitä tarkoitat?

En vaaranna henkeäni sen norjalaispirun takia.

Hei!

Tule jo! Meidän pitää etsiä hänet.

-Ei häntä! -Entä jos hän olisi ruotsalainen?

Hei. Oletko nähnyt sitä pipopäätä?

Miksi kysyt?

Muut kundit eivät ole kovin kilttejä hänelle.

Luulen, että he kiusaavat häntä.

-Tulkaa tänne, tytöt. -Mikä se oli?

Tulkaa.

-Katso ikkunaa! -Ei hätää. Nora?

Tännehän jäätyy!

Kuunnelkaa minua. Ottakaa rauhallisesti!

Rauhoittukaa!

Et kai pyydä Noraa vakoilemaan kundeja?

-Mistä sinä puhut? -Häntä ei saa sekoittaa tähän.

Tarkoitatko, että pitäisi ottaa huomioon sinun...

Mietin vain, onko tässä jokin kuvio.

Mitä tarkoitat?

Haluan tietää, kenen kanssa olen tekemisissä.

Oletko vaarantanut työtoverin tarpeettomasti?

-Senkö takia sinua tutkitaan? -On myöhäistä kysyä sitä.

Hän makasi moottorikelkan päällä.

Ei kovin kaukana täältä.

Onko väkivallan merkkejä?

Ei.

Oliko hän yksin?

Oli. Vai oliko?

Kyllä.

Auta vähän.

Sitten ylös.

Luova tarkastaja Maarit Hirvonen